Opi maantietoa etänä!


 

Ohjeita maantiedon etäoppimiseen

 

Alla olevat ohjeet hieman lyhyemmin myös videossa (4 min):   https://spark.adobe.com/video/qqCKBluqTmwLC

 

  1. Tee samoja päivärutiineja kuin normaalina koulupäivänä.

Syö hyvä aamupala, vaihda yöasu päivävaatteisiin ja kävele jo aamulla hetki, vaikka pihalla. Kehosi on tottunut siihen, että liikut koulumatkoilla aamuisin ja iltapäivällä.

  1. Pidä taukoja.

Et työskentele koulussakaan 7 tuntia putkeen. Pidä välitunteja, syö lounas ja välipaloja, jotta jaksat. Teet varmaankin töitä tietokoneella enemmän kuin ennen. Muista kuitenkin liikkua ja taukojumppailla päivän aikana.

  1. Olet oppimassa kotona. Et ole lomalla.

Olet nyt oppimassa ja tekemässä töitä etänä koulun ulkopuolella.

Muista omat tavoitteesi.

Työskentele ja opi maantietoa työjärjestyksen mukaan eli noin yhden oppitunnin (8. luokat) tai kahden oppitunnin (7. ja 9. luokat) ajan viikossa. Se riittää.

Joku ehtii oppitunnin aikana tekemään asioita ja oppimaan enemmän kuin toinen. Riittää siis, että teet parhaasi. Yhden tai kahden oppitunnin ajan viikossa.

Kaikki muu on vapaaehtoista. Jos sinulla on tekemisen puutetta ja löydät maantiedon tehtävistä mielestäsi kivoja oppimisvinkkejä, tehtäviä ja haasteita, voit toki tehdä enemmänkin. Mutta muista myös pitää vapaata ja ulkoilla.

  1. Opettaja kertoo oppimisen aiheet ja keskeiset tavoitteet.

Sinä voit tuttuun tapaan valita työtavat ja tehtävät, joilla opit parhaiten. Etäoppiminenkin vaatii omaa aktiivista työtä. Sinun tulee ottaa vastuuta omasta oppimisestasi, että hommat tulevat tehtyä sovitusti ja aikataulussa. Tällä tavoin saavutat omat tavoitteesi.

Katso alla olevat oppimisvinkit.

  1. Oppiminen jatkuu samoilla periaatteilla kuin ennenkin.

Oppimisvinkit:

  • Aloita oppiminen lukemalla tai kuuntelemalla oppikirjan kappale. Voit kuunnella oppikirjan kappaleet ilmaisella Arttu-sovelluksella. Se lukee oppikirjan tekstin sinulle ja avaa aiheeseen liittyvät videot.
  • Tee oppikirjan kappaleista käsitekarttoja, kysymyksiä ja tehtäviä tuttuun tapaan. Olemme harjoitelleet niiden tekemistä syksystä alkaen, joten osaat varmasti. (Ja jos et vielä osaa, kysy apua ja opetellaan yhdessä lisää.)
  • Löydät tukea oppimiseen alla olevasta verkkosivulta. Siellä on tukea oppimiseen, kuten aiheisiin liittyviä toiminnallisia tehtäviä, videoita ja animaatioita, pelejä ja visoja, haasteita, käsitekarttoja, kuvia ja mallivastauksia tehtäviin ja kysymyksiin.

 

 

Huomaa! Voit valita, mitä tehtäviä teet.

Tehtävien tarkoituksena on auttaa sinua oppimaan maantiedon sisältöjä ja taitoja, joten teethän ne hyvin ja ajatuksella.

Voit siis valita opettajan antamista tehtävistä sellaiset tehtävät, jotka kiinnostavat sinua eniten ja joihin haluat keskittyä.

  • Opi yhdessä muiden kanssa – etänäkin. Muodostakaa omia chattiryhmiä ja videokokouksia. Keskustelkaa aiheista, tehtävistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista uutisista, videoista tai dokumenteista. Tai soita isovanhemmillesi ja kerro, mitä olet oppinut. Tällä tavoin etäoppimisesta voi tulla kivaakin.  Kokeilkaa rohkeasti erilaisia tapoja toimia.
  • Varmista, että opit. Jos osaat esimerkiksi selittää käsitekartan, vastata kysymyksiin ja oppikirjan tehtäviin suullisesti tai mielessäsi, olet todennäköisesti oppinut. Jos et osaa selittää – opettele asiaa lisää ja kysy opettajalta tai kaverilta apua.
  1. Tee työskentelysi ja oppimisesi näkyväksi oppimispäiväkirjaasi.

Oppimispäiväkirjasi löytyy seuraavaa klikkailureittiä pitkin: TEAMS – OMAN LUOKAN MAANTIETO-tiimi – LUOKAN MUISTIKIRJA – “se pieni nuoli” – OMA NIMESI – OPPIMISPÄIVÄKIRJA.

Oppimispäiväkirjasi näkyy vain sinulle ja opettajalle. Oppimispäiväkirja on maantiedon etäoppimisen näyttöpaikka. Kirjoita tai tallenna omaan oppimispäiväkirjaasi kaikki mitä olet maantietoon liittyen tehnyt. Sieltä opettaja näkee, mitä olet tehnyt.

  • Kaiken minkä ennen olet tehnyt vihkoon, teet nyt oppimispäiväkirjaan.
  • Jos teet vihkoon käsitekarttoja tai piirroksia, nappaa niistä kuva ja liitä oppimispäiväkirjaan.
  • Tekstin lisäksi voit lisätä oppimispäiväkirjaan kuvia itsestäsi oppimassa. Tällä tavoin oppimispäiväkirjastasi tulee juuri sinun näköisesi, persoonallinen.
  • Voit tehdä oppimispäiväkirjaan myös videoita ja äänitallenteita, joissa selität esimerkiksi tekemääsi käsitekarttaa tai vastaat kysymyksiin suullisesti.
  • Kuvaile oppimispäiväkirjassa kaikkea sitä, mitä olet maantiedossa ja maantietoon liittyen tehnyt ja arvioi mitä olet tai et ole vielä oppinut.

Esimerkiksi näin:

“Keskiviikko 18.3. 

Kuuntelin oppikirjan kappaleen 8 kaksi kertaa. Tutkin kuvat. Tein käsitekartan ja se on tässä… Keskustelin aiheesta kavereiden kanssa chatissa. Tein tehtävän ja se on tässä… Katsoin opettajan vinkkaaman dokumentin …  Se oli ihan ok mutta minulle tuli siitä mieleen seuraava ajatus / kysymys… Osaan mielestäni asiat hyvin paitsi … on vielä vähän epäselvä… Soitin mummille ja kyselin häneltä, minkälaisia talvet olivat hänen lapsuudessaan… juttelimme vähän ilmaston lämpenemisen seurauksista…Lähetin opettajalle WhatsAppissa viestin, jossa kysyin apua siitä, miten saan tallennettua ääntä oppimispäiväkirjaan…olen aloittanut katsomaan Verta, hikeä ja T-paitoja – dokkarisarjaa ja aion katsoa tänään yhden osan…”  

Ja niin edelleen.

Entä jos Teams tai netti ei toimi?

  • Jos Teams ei joskus jostain syystä toimi, tee oppimispäiväkirjaa One Driven MAANTIETO-kansioon, Word – asiakirjaan. Nimeä asiakirja tyyliin “Joonan oppimispäiväkirja”. Voit sieltä kopioida sisällöt Teamsin oppimispäiväkirjaan, kun Teams taas toimii.
  • Jos netti ei toimi – ei hätää! Silloin opiskelet oppikirjan avulla ja teet oppimispäiväkirjaa maantiedon vihkoon. Kun netti taas toimii, otat kuvan vihkostasi ja liität sen Teamsin oppimispäiväkirjaan.

 

  1. Etäoppitunnit pidetään pääasiassaTeamsissa.

Ensi viikosta alkaen tapaamme Teamsissa työjärjestyksen mukaan. Ole ajoissa paikalla oikeassa tiimissä ja liity etäoppitunnille, kun saat kutsun. Etäoppitunnilla noudatetaan samoja käytöstapoja kuin oppitunnillakin – esimerkiksi kun joku puhuu, muut ovat hiljaa 😊.

  1. Tee itsellesi opiskeluaikataulu ja noudata sitä. 

Wilmaan jo merkityt maantiedon kokeet ja vaikuttamisprojektien raporttien palautuspäivät ovat voimassa. Kokeet pidetään tällä kertaa etänä kotona. Ennen koetta saat tuttuun tapaan linkin Forms-lomakkeeseen eli kokeeseen. Kokeessa voit käyttää oppikirjaa apuna. Koeaika on kuitenkin rajallinen (esimerkiksi 45 minuuttia) ja pärjäät siinä sitä paremmin, mitä paremmin olet siihen etukäteen (esim. etäoppitunneilla) valmistautunut.

  1. Arvioinnin periaatteetkin pysyvät samanlaisina.

Opettaja on kertonut sinulle maantiedon oppimisen keskeisimmät tavoitteet ja arvioinnin periaatteet monta kertaa. Ja opettaja tulee kertomaan jokaisen etäoppitunnin tavoitteet. Muista myös omat tavoitteesi. Sinun tehtävänäsi on yrittää näyttää työskentelysi ja oppimisesi etäoppitunneilla ja oppimispäiväkirjassasi.

  1. Ole aktiivinen ja pyydä apua opettajalta ja kavereilta.

Opettaja auttaa ja ohjaa sinua oppimisessasi, vaikka onkin etänä niin kuin sinäkin. Muista pyytää apua ja kysyä, jos et ymmärrä jotain tai jokin on epäselvää.

Etäoppituntien ulkopuolella varmimmin ja nopeimmin saat minut kiinni WhatsApp-viestillä xxxxxxx. Muista kirjoittaa viestiin myös oma nimesi.

 

Tsemppiä! Sinä selviät tästä.

 

Onko kysyttävää?

Yleensä oppilailla ei ole kysyttävää. Tai jos on, niitä tekevät usein luokassa samat oppilaat.




Mitä voisin tehdä toisin ja innostaa oppilaat ihmettelemään, ajattelemaan ja tekemään kysymyksiä?

 

Kysymyksiin piti löytää vastauksia ja ongelmaan ratkaisu. Talvilomalla etsimiseen oli aikaa. Ajauduin Tiina-Maria Päivänsalon blogisivuille: Oppimisen taidot ja Ajattelen siis opin.

Tiina-Marian sivuilta sain – jälleen kerran – ideoita, miten opettaa oppilaita oppimaan eli tällä kertaa kysymään (ajattelemaan). Löysin myös hyviä vinkkejä ajattelun näkyväksi tekemisestä Visible Thinking – ja Thinking Routines – sivuilta sekä Älliä-sivuilta.

Alla olevat asiat ovat pääasiassa lainauksia Tiina-Marian Kysyviä työtapoja – juttusarjan kirjoituksista Ennakoivat kysymykset, Sisällön jäsentäminen kysyen ja Parhaat viimeiseksi sekä niiden (ja edellä olevien muiden lähteiden) synnyttämistä muutamista omistakin ideoista.

Tavoitteenani on ollut selkeyttää kysymysten tekemisen merkitystä ja ohjeistusta omille yläkouluikäisille oppilailleni.

 

Miksi kannattaa tehdä kysymyksiä? 

Kysyminen ja kysymysten herääminen on hyvä alku oppilaan oppimiselle.  Kysyminen on osa taitavaa opiskelua. Se on taito, jota voi ja pitää harjoitella.

Kysymisen harjoittelu kannattaa aloittaa tekemällä kysymysten tekemisen tavoitteet oppilaille selkeäksi ja ymmärrettäväksi.

Kysyminen

  • on taitavaa ajattelua (ja oppiminen on ajattelua)
  • ei ole tietämättömyyden paljastamista
  • kertoo, että oppilas on ajatellut asiaa ja tekee oppilaan ajattelun näkyvämmäksi
  • avaa mielen poimimaan tietoa
  • ohjaa oppilaan jäsentämään tietoa kysymysten avulla ja ajattelemaan
  • auttaa oppilasta tunnistamaan asiat, joista pitäisi tietää lisää
  • auttaa oppilasta kuuntelemaan tarkemmin ja muistamaan vastauksia paremmin
  • herättää ja ylläpitää uteliaisuutta, innostusta, kiinnostusta, motivaatiota

Oppilaiden kysymykset ovat tärkeitä myös opettajalle.

Kysymykset

  • auttavat opettajaa opettamaan paremmin ja varmistavat siten oppilaalle paremman oppitunnin
  • antavat opettajalle tietoa siitä, mikä opiskeltavassa asiassa on vaikeaa tai mikä asia pitää selittää tarkemmin
  • tekevät oppitunnista yhä vuorovaikutteisemman ja elävämmän

 

Miten kysymyksiä voi sisällyttää osaksi työskentelyä? 

Ohjeita oppilaille:

 

A) Ennen uuden aiheen oppimista, mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Ne helpottavat uuden oppimista javoivat auttaa sinua kiinnostumaan ja innostumaan asiasta.

Jos esität kysymyksiä muille, huomaat, että oppiminen etenee kysymysten varassa sujuvasti yhdessä keskustellen. Oppitunti saattaa olla kiinnostavampi ja elävämpi kuin ennen.

 

  1. Mitä kokemuksia sinulla on asiasta?
  • Mitä jo tiedät asiasta?
  • Mitä kokemuksia sinulla on asiaan liittyen?
  • Luuletko asiasta jotakin?
  • Oletko kuullut asiasta jotakin?
  • Haluaisitko tarkistaa tai tarkentaa käsitystäsi asiasta?

 

2.  Mitä haluat tietää? Mistä olet utelias? Tai jos et itse ole vielä kiinnostunut, eläydy sellaisen ihmisen asemaan, joka on kiinnostunut. Mitä hän haluaisi tietää asiasta?

3. Mitä pitäisi tietää? Mikä olisi hyvä tietää?

4. Kun olet oppinut asian, mitä sinun pitäisi tietää?

 

B) Uuden asian oppimisen kohdalla, mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Ne auttavat sinua tunnistamaan, valikoimaan ja muistamaan tärkeimpiä tietoja opittavasta asiasta.

Mihin kysymykseen tämä on vastaus? 

Yksin:

Lue oppikirjan luku kappale (eli väliotsikoiden alla olevat tekstit) yksi kerrallaan. Pysähdy aina yhden kappaleen jälkeen ja mieti: Mihin kysymykseen tämä on vastaus? Kirjoita kysymys muistiin vihkoon.

Esimerkki:  Mihin kysymykseen tämä on vastaus?  Koira on ihmisen kesyttämistä eläimistä vanhin. Kesyyntymisen alkuaikoina koirasta on ollut hyötyä varoittavana vahtina sekä jätteensyöjänä. Pohjoisessa koira oli tehokas vetoapu, ja karjankasvatuksen alkaessa sitä käytettiin paimentajana. Myös metsästyksessä koira on korvaamaton apu. Vielä nykyäänkin koiria käytetään samoihin tehtäviin. Koiran tehtävät ovat kuitenkin laajentuneet ja mukaan on tullut muun muassa huume-, opas-, hypo-, vartio sekä pelastuskoiria: monissa tehtävissä hyödynnetään koiran tarkkaa hajuaistia. Erityisesti ihmisen kanssa kasvatetut koirat on helppo opettaa tekemään asioita ihmisen käskystä, ja ne ovat helposti motivoitavissa makupaloilla, leluilla tai sosiaalisella kontaktilla. (Lähde: Wikipedia)

Esimerkkikysymys, johon eo. teksti on vastaus: Miten eri tavoilla koiraa voidaan hyödyntää ihmisen apuna? 

 

Kun olet lukenut koko luvun, kertaa asiat käymällä kysymykset läpi ja vastaamalla niihin mielessäsi.

Kysymysten avulla sinun on helppo palauttaa mieleen opittavien asioiden tärkeimpiä asioita ja kerrata esimerkiksi kokeeseen.

Parin kanssa:

Lue parisi kanssa oppikirjan luvun yksi kappale kerrallaan. Pysähtykää aina yhden kappaleen jälkeen kysymään ja vastaamaan. Sovi parisi kanssa, kumpi kysyy ensin ja kumpi vastaa. Kysyjä miettii, mihin kysymykseen tekstissä vastataan. Vastaaja selittää vastauksen omin sanoin. Kysyjä seuraa kirjasta ja voi antaa vihjeitä vastaajalle. Tarvittaessa voitte lopuksi täydentää vastausta yhdessä tekstin avulla.

Jatkakaa lukemista seuraavan kappaleen verran ja vaihtakaa rooleja. Nyt toinen kysyy ja toinen vastaa. Jatkakaa samalla tavalla, kunnes opiskeltava asia on käsitelty.

 

Villit ja vapaat kysymykset 

Lue oppikirjan luku. Kun luet ajatuksella, mieleesi todennäköisesti tulee kaikenlaisia kysymyksiä. Kirjoita kaikki kysymyksen muistiin vihkoon. Älä suodata tai mieti kysymysten laatua, vaan kirjoita todellakin ihan kaikki mieleen tulevat kysymykset muistiin.

Lukemisen jälkeen valitse mielestäsi 2-4 parasta kysymystä, jotka liittyvät jollakin tapaa opiskeltavaan asiaan. Esitä kysymykset muille ja etsikää yhdessä niihin vastauksia. Mihin kysymyksiin ette löytäneet vastauksia?

 

Opettele ja ihmettele 

Opettele oppikirjan luku sinulle sopivalla tavalla. Tee opiskeltavasta asiasta esimerkiksi käsitekartta. Mieti samalla vastauksia alla oleviin kysymyksiin ja kirjoita ne muistiin vihkoon.

  • Mitä ajatuksia sinulle heräsi?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitä haluaisit tietää lisää?
  • Mihin luvun tietoja voisi soveltaa?

Keskustele kysymyksistä ja vastauksistasi ryhmäsi kanssa. Jakaa ajatuksenne myös koko luokan kesken.

 

Katso, ajattele ja ihmettele (kysymyksiä kuvasta) 

Kuvat sisältävät paljon tietoa. Saat kuvien sisältämän tiedon käyttöön esittämällä kysymyksiä kuvasta.

Opettele lukemaan kuvia ja oppimaan niiden avulla.

Katso kuvaa tarkasti.

  • Mitä näet kuvassa? Mitä kuva esittää?
  • Mitä kuvassa tapahtuu? Miksi?
  • Miten reagoit, kun näit kuvan?
  • Mihin asiaan kiinnitit ensimmäisenä huomion?
  • Missä kuva on otettu?
  • Milloin kuva on otettu?
  • Miten kuva liittyy opiskeltavaan asiaan?
  • Onko kuva totta? Onko kuvaa muokattu?
  • Mikä on kuvan tehtävä?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitä haluaisit tietää kuvaan liittyvästä asiasta?
  • Kuvittele itsesi kuvaan. Mitä aistisit ympärilläsi? Mitä tunteita kokisit? Mitä haluaisit tehdä?
  • Keksi itse lisää kysymyksiä!

 

Opi ajattelemaan rohkeasti ja luovasti 

Opettele ajattelemaan villisti, rohkeasti ja luovasti. Pohdi asioita monipuolisesti ja kokeilevasti. Opettele opiskeltava aihe sinulle sopivalla tavalla. Tee aiheesta kysymyksiä alla olevien kysymysmallien avulla.

  • Mitä tapahtuisi, jos…?
  • Oletetaan, että…?
  • Entä jos…?
  • Entä, jos tietäisimme…?
  • Mitä varten…?
  • Mitä/mikä muuttuisi, jos…?

 

Tiedon yhteys sinuun 

Opettele oppikirjan luku sinulle sopivalla tavalla. Mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Kirjoita vastaukset muistiin vihkoon.

  • Miten asia näkyy omassa elämässäsi?
  • Miten uusi opiskeltava asia liittyy siihen, mitä tiesit asiasta jo ennen?
  • Miten opiskeltava asia liittyy sinun omaan arkielämääsi?
  • Mitä uusia ajatuksia sait?
  • Miten uudet ajatukset vaikuttavat toimintaasi ja arkeesi?
  • Mikä asia jäi vielä mietityttämään/hämmentämään? Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitkä kysymykset sinulle herää nyt, kun tiedät asiasta enemmän?
  • Mitä uutta huomasit/ajattelit?

 

C) Kun kertaat asioita, tee kysymyksiä itsellesi opiskelluista asioista.

Kysele itseltäsi 

Tee opiskeltavasta aiheesta 4-6 kysymystä. Käytä apuna alla olevia kysymysmalleja. Pyri käyttämään tietoa eli älä vain toista lauseita oppikirjan kappaleista.

  • Mitä…?
  • Miksi…?
  • Miten…?
  • Milloin…?
  • Miten asia/ilmiö/tilanne olisi erilainen, jos…?
  • Mitä…tarkoittaa?
  • Miksi… on tärkeä?
  • Mitä vaikutuksia…on?
  • Mihin … voidaan verrata?
  • Millä perusteella…?
  • Miten… käytetään?
  • Miten… voidaan kuvata toisin?
  • Miten … liittyvät toisiinsa?
  • Mitkä ovat…heikkoudet ja vahvuudet?
  • Miten … ja … ovat erilaisia?
  • Miten … ja … ovat samanlaisia?
  • Mikä aiheuttaa…? Miksi?
  • Millaisia esimerkkejä… voidaan antaa?
  • Mihin suurempaan kokonaisuuteen… liittyy?
  • Miten… voidaan soveltaa arjessa?
  • Mitä hyötyä minulle on…?

 

D) Kun olet mielestäsi oppinut opiskeltavan asian, testaa osaatko oikeasti vai luuletko vain. Palaa tekemiisi kysymyksiin ja vastaa niihin mielessäsi tai selitä vaikka pehmolelullesi.

 

E) Arvioi tekemääsi työtä tai vastauksiasi kokeessa tai testissä.

Mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin.

  • Missä onnistuit?
  • Mitkä asiat osasit?
  • Mikä meni pieleen? Mitä et tarkalleen osannut?
  • Mitä asioita jäi puuttumaan?
  • Mitä sinun olisi pitänyt tietää tai osata?
  • Mitä olisit voinut tehdä toisin?
  • Mitä asioita opit koetta/työtä tms. tehdessäsi?
  • Saavutitko tavoitteesi?
  • Mitä aiot tehdä jatkossa?

 

Minkälaisia kysymyksiä syntyi yläkoulun maantiedon oppitunneilla? 

Talviloman jälkeen, viime viikolla kaikilla oppitunneilla käsiteltiin kysymisen merkitystä oppimiselle ja opeteltiin ohjatusti kysymysten tekemistä.

 

7. ja 8. luokan maantiedon oppitunneilla lähdettiin liikkeelle ajankohtaisesta uutisesta ja siihen liittyvästä kuvasta: Kanarian saarten hiekkamyrskystä. Oppilaat tutkivat kuvaa, jossa oli lentokone Gran Canarian tai Teneriffan lentokentällä hiekkamyrskyssä. Tehtävänä oli miettiä alla oleviin kysymyksiin vastauksia.

  • Mitä haluaisit tietää kuvaan liittyvästä asiasta? Mistä olet utelias?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?

Oppilaiden tekemiä kysymyksiä kuvasta:

  • Mitä kuvassa tapahtuu?
  • Miksi lentokone ei melkein näy?
  • Miksi ilma on noin sumea?
  • Saako mennä ulos?
  • Mistä ilmaan tulee hiekkaa?
  • Tuleeko ilmasta oireita?
  • Onko hengittäminen vaikeaa?
  • Onko tuuli kylmä?
  • Miksi siellä on hiekkamyrsky? Onko se vaarallinen?
  • Missä lentokone on? Onko koneessa matkustajia?
  • Milloin kuva on otettu?
  • Onko lentokone rikki?
  • Mitä kuvan ottaja teki tuollaisessa paikassa?
  • Mitä kuvassa ei näy? Mitä lentokoneen ympärillä on?
  • Onko kuvaa muokattu?
  • Kuoliko kukaan? Ovatko ihmiset kunnossa?
  • Jos tuonne ulos menee, sattuuko hiekka?
  • Onko lentokone tehnyt pakkolaskun?
  • Missä maassa lentokone on?
  • Suljettiinko myrskyn takia teitä?

Kysymysten tekemiseen oppilailla oli vähintään 5 minuuttia rauhallista ja hiljaista aikaa ajattelemiseen. Sen jälkeen oppilaat esittivät kysymyksiä koko luokalle ja useimpiin kysymyksiin aina joku tiesi vastauksen. Oppitunti eteni kysymys kysymykseltä, vuorovaikutteisesti ja keskustellen. Samalla (kuin ohimennen…) opeteltiin hahmottamaan maailman karttakuvaa (Suomi, Espanja, Kanarian saaret, Afrikka, Sahara jne.)  ja syvennettiin tietoa mm. maapallon lämpöoloista (… kylmästä Suomesta moni lähtee talvilomalla lämpimille Kanarian saarille…), kasvillisuusalueista, luonnonolojen vaikutuksesta ihmisen toimintaan sekä ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista.

 

9. luokan maantiedossa aiheena oli kulttuurit ja siihen liittyvä oppikirjan luku Ihmisillä on erilaisia kulttuureja. Oppilaiden tehtävänä oli opetella aihe itselleen sopivalla tavalla ja miettiä alla oleviin kysymyksiin vastauksia.

  • Mitä ajatuksia sinulle heräsi?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitä haluaisit tietää lisää?

Tuloksena oli aivan loistavia kysymyksiä ja pohdintoja (ja niistä seurasi huimia keskusteluja…)!

Esimerkiksi:

Mitä tapahtui kysymysten tekemisen jälkeen?

 Tadaa! Oppilailla oli kysyttävää! 

Kaikilla oli jotakin kysyttävää – ja aivan loistavia kysymyksiä. Oppitunnit etenivät oppilaiden esittämien kysymysten (ja vastausten) mukaan, ryhmissä ja koko luokan kanssa. Osaan kysymyksistä löydettiin vastauksia, osaan ei. Oppitunnit eivät olleetkaan opettajan yksinpuhelua tai ryhmien äänetöntä työskentelyä. Oppilaat keskustelivat keskenään ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Ja mikä parasta: kysymyksiä syntyi lisää ja lisää – ja oppilaat vaikuttivat kiinnostuneilta ja innostuneilta.

 

 


Miksi minun esittämät kysymykset eivät ole olleet yhtä
vaikuttavia ja innostavia? Nyt tiedän vastauksen.

 

Kotitehtäväksi oppilaat saivat lukuläksyn – jälleen kerran. Tällä kertaa oppikirjan luku piti lukea todellakin ajatuksella:

Lue oppikirjan luku yksi kappale kerrallaan.
Yksi kappale on väliotsikon alla oleva teksti.
Pysähdy aina yhden kappaleen jälkeen ja mieti:
Mihin kysymykseen tämä on vastaus?
Kirjoita kysymys muistiin vihkoon.

Esimerkki:

 

Ensi viikolla kysellään lisää!

 

 

 

 

Kohti yhteisöllistä oppimista!

Moni opettaja on kysynyt, miten käytän käänteistä arviointia ja oppimista biologian ja maantiedon tunneillani. Tässä postauksessa yritän kertoa keskeisimmät toimintatapani.

Nykyiseen toimintatapaani olen saanut ideoita erityisesti Marika Toivolalta ja hänen kirjastaan Käänteinen arviointi. Kuvissa olevat tekstit ovatkin suoria tai lähes suoria lainauksia ko. kirjasta. Pääosassa nykyisen oppimiskulttuurin rakentumisessa ovat olleet myös oppilaiden vuosien varrella antamat palautteet.

Alla oleva kuva tiivistää toimintatapani keskeisimmän idean:

Oppiminen alkaa tavoitteiden ja arvioinnin periaatteiden selkeyttämisestä ja konkretisoimisesta oppilaille. Sen jälkeen oppilas asettaa tavoitteet omalle oppimiselle. Tavoitteet ohjaavat oppilaan oppimista, joka tapahtuu yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Oppilaan oppimista edistetään myönteisellä ja ohjaavalla palautteella sekä itse- ja vertaisarvioinnin keinoilla. Oppiminen todennetaan monin eri tavoin, kuten erilaisissa oppimistehtävissä, arviointikeskusteluissa, kokeissa ja testeissä.

fullsizeoutput_33b6

Seuraavaksi yritän avata vielä konkreettisemmin, miten toimintatapani näkyy oppitunneilla. fullsizeoutput_33b7

fullsizeoutput_33b2

fullsizeoutput_33bd

Lukukauden ensimmäisillä oppitunneilla selkeytetään tavoitteita ja arvioinnin periaatteita

Lukukauden ensimmäisillä oppitunneilla selkeytän oppiaineiden tavoitteita ja arvioinnin periaatteita oppilaille. Yritän havainnollistaa, mitä tietoja ja taitoja pitäisi osata, jos oppilaan päättöarvosanatavoitteena olisi arvosana 8 (hyvän osaamisen kriteerit) ja millä konkreettisilla keinoilla se olisi mahdollista saavuttaa. Sen jälkeen kerron esimerkkejä siitä, minkälaisella osaamisella ja työskentelyllä oppilas voisi saavuttaa/tavoitella muita arvosanoja (arvosanoja 5,6,7,9 ja 10). Kerron myös erilaisista arviointimenetelmistä, kuten erilaisista kokeista, itse- ja vertaisarvioinnista, arviointikeskusteluista jne. Samalla pyydän oppilaita pohtimaan, mikä olisi hänen arvosanatavoitteensa biologialle tai maantiedolle.

Alla olevissa kuvissa on oppilaille suuntaa antavia vinkkejä ja esimerkkejä siitä, miten tietyt arvosanatavoitteet voisi saavuttaa.

 

Tämän jälkeen oppilaat kirjoittavat omat arvosanatavoitteensa Word-tiedostoon (ja tallentavat sen Officeen, omiin Biologia- tai Maantieto-kansioihinsa). Arvosanatavoitteen lisäksi oppilas kirjoittaa konkreettisia keinoja, joilla voisi saavuttaa tavoitteensa. Tavoitteiden kirjoittamiseen käytetään tarvittaessa koko oppitunti (tai enemmänkin). Silloin minulla on aikaa auttaa oppilaiden tavoitteiden pohtimista ja kirjaamista ja oppilailla on aikaa pohtia ja keskustella tavoitteistaan muiden oppilaiden kanssa.

Kun tavoitteet on kirjoitettu, oppilas jakaa tiedoston minulle. Tallennan tiedostot ja kirjoitan oppilaiden arvosanatavoitteet arviointipäiväkirjaani (näihin tavoitteisiin palataan erilaisissa arviointitilanteissa ja niitä voidaan tarvittaessa muuttaa, täydentää ja päivittää). Oppilaan asettamien tavoitteiden perusteella minun on nyt paljon helpompi ohjata eri tasoisten ei tavoilla motivoituneiden oppilaiden oppimista ja vastaavasti oppilaiden on helpompi sitoutua omaan oppimiseensa.

Alla on muutamia esimerkkejä oppilaiden kirjoittamista tavoitteista.

  • Tavoitteeni on 5. Minulla on kynä, kirja, vihko, kumi, teen läksyt, teen tehtäviä, osallistun ryhmätöihin, opettelen ytimessä kohdat.
  • Tavoitteenani on saada arvosana 5-6. Minulla on kirja ja vihko, kynä ja kumi mukana oppitunnilla. Yritän parhaani joillain oppitunneilla. Teen yhden tehtävän, mikä minua kiinnostaa mielestäni ihan hyvin. Jos en osaa vastata tehtävään, katson kirjasta.  Annan työrauhan muille. Luen kappaleet, otsikot, kuvat ja ytimessä-tekstin, mitä ollaan opiskeltu tunnilla.  
  • 7. Yritän keskittyä tunnilla. Olen valmis tekemään kotitöitä. Luen kappaleen lyhyesti tekstin kuvat ja otsikot. Yritän parhaani. Teen myös pelto töitä kotona. 
  • Tavoitteena on arvosana 7. Tulevaisuudessa aion keskittyä itse aiheeseen ja tärkeimpiin asioihin. Yritän parhaani ja teen myös kotona enemmän ja panostan muutenkin maantietoon. Minun pitää ottaa niin sanotusti itseäni niskasta kiinni ja panostaa mm kappaleiden lukemiseen hyvin ja että osaan tulkita kuvat, myös itse haluaisin oppia niin että osaan käyttää oppimani asiat elämässä. Yritän myös tehdä ainakin 2 tehtävää tunnilla ja kotona voisin kerrata tunnilla luetuista asioista. Tällä hetkellä yritän muutenkin panostaa muihinkin aineihin ja kotona oleviin asioihin koska haluan minimalisoida stressin ja muutenkin olisi helpompaa kun osaa asiat.
  • Tavoite arvosana 7-8. Pidän vihkoni ja kirjani sekä työvälineet mukana. Opettelen ja kuuntelen tunnilla, sillä en pidä kotona työskentelystä, jätän myöskin muut rauhaan tunnilla ja uskallan kysyä jotain, jos on jotain vaikeuksia. Pyrin myöskin tunnilla tekemään kaikki tehtävät, sillä haluan oppia. Minulla on välillä keskittymis vaikeuksia, kun on järkyttävä melu. Muuten opin tunnilla melkein kaiken eli aika vähän jää kotiin.  Osallistun perunan kasvatukseen ja aijon tehdä vielä eliökokoelman instagramiin. 
  • Tavoitteenani on 8 . Yritän aina parhaani, keskityn tunnilla ja luen lyhyesti teksti katson kuvat opettelen otsikot ja yritän etsiä tietoa eri paikoista esm, kirja, tietokone ja ynnä muut. Känykkä on repussa ja laukku on lattialla ja mielummin opiskelen ahkerasti tunnilla kun otan kotiin läksyä, koska olen yleinsä tosi väsynyt ja laiska koulun jälkeen. Minulla on aina kynä ja kirja ja vihko mukana. Kysyn ja vastailen parhaani mukaan. Ja teen 2-4 tehtävää hyvin kirjasta. Teen myös loppuun eliökokoelman. 
  • Tavoitteenani on arvosana 9. Vihko, kirja ja penaali on aina mukana. Teen kotitehtävät huolella. Tunnit on mielenkiintoisia ja teen käsketyt tehtävät. Tunnilla en käytä kännykkää enkä häiritse muita. Yleensä jos en näytä kiinnostuneelta minua vaan väsyttää. Esiintyminen luokan edessä ei ole haastavaa. Tunneilla opin asioita ja minulle käy mikä vaan opetustapa. Kappaleista osaan keskeisiä asioita ja joskus vähän enemmän. Unohduksia ei ole tullut eikä sopimattomia käytöksiä. 
  • Tavoite biologian arvosanaksi minulla on 9. Keskityn ja kuuntelen tunnilla hyvin. Teen töitä kotona. Kirjoitan muistiinpanoja ja ajatuskarttoja vihkoon. Teen mielestäni minua kehittäviä tehtäviä. Harjoittelen kappaleet hyvin. Teen läksyt ja eliökokoelmaa perusteellisesti. Keskustelen enemmän parin ja ryhmän kanssa. Osallistun myös perunankasvatukseen.
  • Tavoitteenani on saada arvosana 9-10. Olen tunnilla aktiivinen ja innostunut. Tavarat ovat aina mukana ja annan työrauhan. Teen kaikki annetut tehtävät hyvin, myös projektit ja esitykset. Opiskelen koko kappaleen. Kun teen maantiedon läksyjä innostun yleensä kirjoittamaan ylinmääräisiä muistiinpanoja, piirtämään aiheeseen liittyviä kuvia ja tekemään enenemmän tehtäviä kuin läksyssä oli. Usein unohdun selailemaan kirjaa eteenpäin ja opiskelemaan muita aiheita ihan vain mielenkiinnosta. Teen todella usein openbiomista quizletteja ihan vain ajankuluksi, koska mielestäni ne ovat todella hauskoja. Olen tehnyt myös omaksi ilokseni powerpoint esityksiä esimerkiksi mariaanien haudasta, koska aihe kiinnosti. Varmistan usein oppimiseni etsimällä quizletista kappaleen käsitteihin liittyvän visan ja pelailen sitä läpi. Harjoittelen: Voin muokata annettuja tehtäviä itselleni miellekkäimmiksi ja opettelen yhdessä oppimista.
  • Tavoittelen maantiedon arvosanaksi 10. Jotta saisin tavoittelemani arvosanan olen valmis tekemään töitä sen eteen. Teen annettavat tehtävät huolellisesti ja niin, että niistä näkyy minun osaaminen ja motivaatio. Opettelen kappaleet ja niiden käsitteet niin, että osaan selittää niitä muille ja teen muutamia tehtäviä, jotka koen hyödyllisiksi. Tunneilla työskentelen keskittyneesti ja yritän parhaani, kotona aion tehdä töitä/hommia jota tunnilta mahdollisesti jäi. Opin parhaiten tekemällä, joten ymmärtääkseni asian kokonaisuutena mietin miten havainnoin tai näen sen ympäristössä. Jatkan lähiympäristötyötä ja näytän osaamiseni monimuotoisesti. Hyödynnän jo opittuja asioita ja niiden avulla hahmotan kokonaisuuksia. Pyrin työskentelemään ja oppimaan muiden kanssa. Vihkoon jatkan tulevien tehtävien ja ajatuskarttojen tekoa. Varmistan, että sisällön osaamiseni on hyvää. 

Tavoitteiden kirjoittamisen lisäksi jokainen oppilas tekee omaan vihkoonsa ns. oppimisen taulukon. Siihen oppilas tulee keräämään erilaisia ns. näyttöjä omasta oppimisestaan, kuten Wilmamerkinnät (kehut, myöhästymiset, unohtamiset), leimat ja oppimismerkit hyvästä työskentelystä, osaamisesta yms., koearvosanat jne. Oppimisen taulukko ohjaa oppilaan itsearviointia ja avaa oppilaan oppimista myös kotijoukoille (sillä oppilaan pitää esitellä oppimisen taulukkoaan ajoittain myös kotijoukoille).

Lue lisää oppimismerkeistä ja oppimisen taulukosta tästä.

IMG_5755

Oppitunnit alkavat tavoitteista ja päättyvät itse- tai vertaisarviointiin

Lähes jokainen oppitunti alkaa tavoitteiden selkeyttämisestä ja päättyy itse-tai vertaisarviointiin. Oppitunnin alussa kerron ja/tai kirjoitan näkyviin oppitunnin 2-3 keskeisintä tavoitetta tai meneillään olevan oppimiskokonaisuuden keskeisimpiä tavoitteita.

Lopputunnista (esimerkiksi 5 minuuttia ennen tunnin päättymistä) näihin tavoitteisiin palataan ja oppilas arvioi yksin ja/tai yhdessä muiden kanssa, miten hän on saavuttanut oppitunnin tavoitteita, mitä hän on oppinut, mitkä asiat tuntuvat vaikeilta jne. Näihin oppitunnin lyhyisiin itse- ja vertaisarviointeihin käytän usein erityyppisiä ja itse tekemiäni ns. EXIT TICKET-lappuja. Oppilas voi myös täydentää vihkon oppimisen taulukkoon huomioita omasta oppimisestaan tai lisätä sinne opettajan antamaa palautetta tms.

 

fullsizeoutput_33ba

fullsizeoutput_33b8

fullsizeoutput_33b9

fullsizeoutput_33b5

Tavoitteina ovat yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen

Tavoitteiden selkeyttämisen jälkeen alkaa varsinainen työskentely, oppiminen. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Oppimista tukevat oppilaille näkyväksi tehdyt oppimiskokonaisuudet (aihekokonaisuudet). Ne ovat esimerkiksi ThingLinkejä, joihin olen koonnut oppimiskokonaisuuden keskeisiä sisältöjä, tehtäväideoita, tutkimuksia, videoita jne. Minä kerron kokonaisuuksiin käytettävän ajan (esimerkiksi 6 oppituntia) mutta sen sisällä oppilaat voivat itse rytmittää ja suunnata oppimistaan.

Lisäksi oppilaiden oppimista rytmittävät (esimerkiksi aiheen tai oppilasryhmän mukaan) hyvinkin perinteiset ja opettajajohtoiset osuudet sekä yhdessä tehtävät retket ja tutkimukset.

Opettajajohtoisissa opetustuokioissa pyrin keskittymään esimerkiksi oppilaiden mielestä vaikeimpiin asioihin (tulevat usein esille, kun oppilaat oppivat ryhmissä oppimiskokonaisuutta), syys-seuraussuhteiden selkeyttämiseen ja kokonaisuuksien rakentamiseen sekä tietysti myös mielenkiinnon herättämiseen.

Lue lisää oppimiskokonaisuuksista tästä.

 

fullsizeoutput_33b3

fullsizeoutput_33bc

Yhteisöllinen oppiminen ja sen edistäminen on oma haasteeni ensi lukuvuonnakin. Tavoitteenani on rakentaa oppitunneille ilmapiiriä, jossa oppilaat rohkaistuvat hyödyntämään muita omassa oppimisessa ja vastaavasti tarjoamaan omaa osaamistaan muiden oppimisen tueksi.

Oppimiskokonaisuus päättyy jonkinlaiseen yhteiseen arviointitilaisuuteen kuten itse- ja vertaisarviointiin tai erilaisiin kokeisiin ja arviointikeskusteluihin. (Huomaa, että koe voi olla paljon muutakin kuin se perinteinen yksin tehtävä ja opettajan tarkistama koe.) Oleellista on, että jos oppilas ei ole saavuttamassa tavoitteitaan (tavoitearvosanaansa), hänellä on mahdollisuus  parantaa tuloksiaan.

fullsizeoutput_33b4fullsizeoutput_33bb

Lopuksi

Onpa melkoisen vaikeaa avata omaa toimintatapaa yksiselitteisesti ja selkeästi mutta kuitenkin lyhyesti – ja varsinkin näin kesäloman jälkeen :). Toivottavasti sait kuitenkin ideasta kiinni. Voit kommentoida tai ottaa yhteyttä vaikka sähköpostitse, jos haluat tietää lisää. Tai tule käymään oppitunneille!

Suosittelen myös lukemaan Marika Toivolan Käänteinen arviointi – kirjan.

Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille!

Toimivaa maantietoa!

Blogihiljaisuudesta huolimatta maantiedon oppitunneilla opiskellaan edelleen yksilöllisemmin ja vapaammin sekä toivottavasti myös toimivammin ja vaikuttavammin :).

Esimerkkinä 7. luokan maantieto

Oppikirjat: GEOIDI Elämän edellytykset ja AVARA Maailma

Sisältöjä ja tavoitteita:

Näyttökuva 2017-11-21 kello 16.05.16Oppimisen periaatteet:

Maantiedossa oppiminen etenee aihekokonaisuuksittain.

7. luokalla aihekokonaisuudet ovat

  • Auringon valo ja lämpö
  • ilma
  • vesi
  • maankuori ja
  • ravinto.

Jokaiseen aihekokonaisuuteen käytetään noin neljä oppituntia (4 x 75 minuuttia).

Oppitunneilla

  • oppimisen sisältö- ja taitotavoitteet kerrataan joka tunnin alussa
  • oppilas voi opiskella omaa tahtia
  • tavoitteena on opiskella vuorovaikutuksessa muiden kanssa, keskustellen, kysellen ja auttaen
  • oppikirjat ovat oppimisen perusta
  • oppilas tekee aihekokonaisuudesta käsitekartan tai muunlaiset muistiinpanot vihkoon tm.
  • oppilas valitsee oppikirjan tehtävistä itselleen sopivimmat ja mieluisimmat (tavoitteena on valita kuitenkin erityyppisiä tehtäviä, joissa voi oppia erilaisia taitoja)
    • oppilas voi tehdä tehtäviä vihkoon tai esimerkiksi OneNoteen
    • oppilas tarkistaa, korjaa ja täydentää tehtävien vastauksia koulussa
  • oppilas voi valita itselleen sopivimmat ja mieluisimmat Toimi ja vaikuta – tehtävät (kortit)
    • tekemällä Toimi ja vaikuta – tehtäviä oppilas oppii myös laaja-alaisen osaamisen taitoja
    • Toimi ja vaikuta – tehtävät mahdollistavat myös monialaisen oppimisen
    • osa oppilaista on Nordplus junior – hankkeemme Nordic Go – oppilaita: tavoitteena on, että he tekevät tehtäviä yhdessä islantilaiset oppilaiden kanssa
  • oppilas päättää itse kotitehtävistään mutta lukuläksy on jokaisen läksy: oppilas opiskelee kotona ne kappaleet, joiden aiheita on oppitunnilla opiskellut
  • jokaisen aihekokonaisuuden jälkeen oppilas arvioi työskentelyään ja oppimistaan
  • oppilas kerää tehtävistä ns. osaamismerkkejä eli tarroja ja leimoja
  • on myös yhteisiä opetustuokioita, joissa keskitytään keskeisimpiin, vaikeimpiin, kiinnostaviin, ajankohtaisiin asioihin – aina tilanteen ja tarpeiden mukaan
  • yhteiset arviointikeskustelut ohjaavat oppimista ja opetusta

Oppimista ohjaava moniste:

Toimintaohjeita maantietoon 7
Oppilaan oppimista ohjaava moniste.

Toimi ja vaikuta – kortit

Toimi ja vaikuta kortit
Oppilas voi valita viidestäkymmenestä Toimi ja vaikuta – kortista itselleen mieluisimman tehtävän.
Toimi ja vaikutta kortti 2
Toimi ja vaikuta – tehtävät liittyvät opiskeltaviin aihekokonaisuuksiin. Niitä tekemällä oppilas oppii myös laaja-alaisen osaamisen taitoja.

Biologiassa ja maantiedossa voi oppia yksilöllisesti, yhteisöllisesti ja vapaasti

Kaksi vuotta sitten, keväällä 2014 aloitin yksilöllisen oppimisen kokeilut 7. ja 8. luokan maantiedossa. Tein oppilaille kolme valmista oppimispolkua: Opi perusasiat, Syvennä osaamistasi ja Vahvista osaamistasi. Toisin sanoen luokittelin oppikirjan tehtäviä kolmeen oppimispolkuun. Oppilaat arvioivat yksilöllisen oppimisen menetelmän pääosin hyväksi. Vuorovaikutus oppilaiden ja opettajan välillä lisääntyi. Opettaja oppi tuntemaan oppilaiden tiedot ja taidot paremmin.

Tehtäväpainotteiset oppimispolut alkoivat kuitenkin tuntua tylsiltä ja puuduttavilta. Tehtävien tekemisestä tuli liian itsetarkoituksellista ja oppimaan oppimisen taitoja rajoittavaa.

Lisäksi yksi suurimmista ongelmista oli oppimisen aikatauluttaminen. Oppilaiden etenemisvauhdit olivat hyvin erilaisia. Osa oppilaista jumittui, osan vauhti kiihtyi. Yhteisten opetuskeskustelujen sijoittaminen kaikille oppilaille sopivaan paikkaan oli mahdotonta. Kokeet, testit tai muut arviointitilaisuudet ruuhkautuivat.

Oppimista ja opetusta piti siis muotoilla lisää.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin biologian ja maantiedon oppiminen on vieläkin yksilöllisempää ja yhteisöllisempää. Vapaampaa. Nykyinen toimintatapa on muotoutunut kokemusten, oppilaiden palautteiden sekä henkilökohtaisen oppimisympäristön ja – verkoston (pääosassa uutissyötteet, blogit, Facebook, Twitter, Vimeo, Flipboard ja Scoop.it.) avulla.

Oppimisen muotoilu alkaa oppimiskokonaisuuksien suunnittelusta

Oppimiskokonaisuuksien suunnittelun perustana ovat opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt (päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle). Uuden opetussuunnitelman myötä oppimisen päätavoitteeksi nousee laaja-alainen osaaminen (biologian ja maantiedon ”keinoin”):

  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • Monilukutaito
  • Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
  • Työelämätaidot ja yrittäjyys
  • Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

 

Oppiminen alkaa oppimiskokonaisuuksien esittelystä ja tavoitteista

Oppimiskokonaisuudet näyttäytyvät oppilaille esimerkiksi ns. pallomonisteina. Ne sisältävät tavoitteita, sisältöjä ja niihin liittyviä oppimistehtäviä (yhteistoiminnallisia tehtäviä, tutkimuksia, retkiä jne.), oppimisen tapoja, tiedonlähteitä (videoita, animaatioita, verkkosivuja) ja usein myös yhteyksiä muihin oppiaineisiin.

Oppimiskokonaisuudet alkavat yleensä opettajajohtoisella johdannolla (5-10 min). Sen tavoitteena on tuoda tavoitteet näkyväksi oppilaille ja tietysti myös innostaa oppimaan. Varsinainen – ehkä se aidoin – innostus syntyy kuitenkin oppimisen aikana, kun oppilas saa vaikuttaa siihen miten oppii ja mitä oppii. Rakentava, myönteinen palaute toimii kannustajana ja innostajana. Esimerkiksi yksilölliset huomiot ja kehut, wilmakehut, yhteiset wilmaviestit kotijoukoille, tarrat, leimat ja yllätyspalkinnot toimivat hyvinä kannustajina.

Oppiminen voi tapahtua yksilöllisesti ja yhteisöllisesti – vapaasti

Oppimiskokonaisuudet ohjaavat oppilaan oppimista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Toisaalta oppilailla on vapaus valita, mitä oppimistehtäviä he tekevät, millä menetelmin ja millä laajuudella. Oppimistehtäviä voidaan myös muokata jokaiselle oppilaalle sopivammaksi – yhdessä ideoiden ja oppilaiden kiinnostuksen kohteiden mukaan. Oppilaat voivat valita myös kotitehtävien määrän. On kuitenkin suositeltavaa, että oppilas vähintään lukee oppikirjaa ja katsoo aiheeseen liittyviä videoita.

Omilla valinnoillaan oppilaat rakentavat siis itse omia oppimispolkujaan.

Oppimiskokonaisuuksissa yksi tiedonlähde – monien muiden joukossa – on oppikirja. Hyvä oppikirja sisältää sopivasti valmiiksi jäsenneltyä, ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa biologian tai maantiedon ilmiöistä. Oppikirja sopii erityisesti oppilaille, joille verkossa suunnistaminen ja verkon tietomassojen hallinta on vaikeaa – eli itse asiassa aika monelle. Oppikirja toimii myös hyvänä tiedon hakusanojen lähteenä. Sen avulla on helpompi löytää muille tiedonlähteille.

Oppimiskokonaisuuksien oppiminen tapahtuu yhä useammin yhdessä muiden kanssa. Mutta yksinkin saa oppia. Oppimiskokonaisuuksiin käytettävä aika on opettajan ohjaamaa, kontrolloimaa, mutta oppimiskokonaisuuden ”sisällä” oppilaat opettelevat aikatauluttamaan omaa oppimistaan.

IMG_0339.jpg

Oppilaat voivat työskennellä yksin tai yhdessä. Parhaimmillaan oppiminen on hyvin itseohjautuvaa. Ryhmissä syntyy hyviä keskusteluja ja pohdintoja. Opettaja toimii tilanteiden mukaan: ideoi, innostaa, kannustaa, haastaa, ohjaa, tukee, eriyttää – ja opettaa.

IMG_0392

Oppilailla on vapaus tehdä myös oppikirjan tehtäviä omaa tahtia eteenpäin. Tai jättää tekemättä. Tänä keväänä erityisesti 7. luokan oppilaiden keskuudessa on syntynyt ilmiö, jossa oppilaat tekevät urakalla tehtäviä. Osa oppilaista on tehnyt – ja tarkistanut – jo kaikki tehtävät.

IMG_0116Tavoitteena on ohjata oppilaita oppimaan myös oppimisen taitoja. Tässä kuvassa oppimisen menetelmiä on pisteytetty 3 – 10 pisteeseen. Se konkretisoi tapoja, joilla oppilas voi oppia. Oppilas voi valita niistä itselleen sopivimpia. Jokaisesta kerätystä 10 pisteestä oppilas saa nalleleiman. Tämän tavan nimeksi tuli nalletekniikka. Ei kovin tieteellistä mutta kuvaavaa ja toimivaa 🙂 . Pisteiden kerääminen innostaa oppimaan eri tavoilla ja tukee myös itsearvionnissa.

Yhteiset opetuskeskustelut tukevat oppimista

Oppimiskokonaisuuksia rytmittävät ja aikatauluttavat opettajajohtoiset ja kaikille yhteiset opetuskeskustelut (10-15 min). Lyhyiden opetuskeskustelujen tavoitteena on selkeyttää opittavia asiasisältöjä. Niissä keskitytään muutamaan keskeisimpään ilmiöön, syy- seuraussuhteiden ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Apuna on 2-3 kuvaa, animaatio tai lyhyt video. Tässä vaiheessa asiat ovat vähintäänkin jonkin verran tuttuja oppilaille, koska he ovat opiskelleet niitä ns. omin päin. Siksi yhteisissä opetuskeskusteluissa he pystyvät ottamaan paremmin osaa keskusteluun ja kyselemään. Tällä tavoin opettajajohtoisetkin tilanteet voivat parhaimmillaan olla keskusteluja – ei luentoja.

Näyttökuva 2016-03-29 kello 16.15.00Oppilaiden omat laitteet – käytännössä puhelimet – ovat oppimisen välineitä lähes joka oppitunnilla. Puhelimen avulla voidaan kartoittaa ennakkotietoja, kysyä mielipiteitä, rakentaa ja jakaa tietoa, ottaa kuvia, tehdä videoita, julisteita jne. Esimerkiksi 7. luokan oppilaat rakensivat Instagramiin yhteisen eliökokoelman @seiskojeneliot. Lisäksi kaikki oppilaat voivat jakaa sisältöä @biogeoilua – Instagramissa ja OBi Yläkoulun biologiaa ja maantietoa – Facebooksivuilla. Tavoitteena on oppia sosiaalisen median käyttöä oppimisessa, netikettiä ja tekijänoikeuksia. Katso OBi! Oma puhelin voi olla hyvä oppimisväline.

Arviointikeskustelut ohjaavat oppimista

Arviointikeskustelut ovat yksi osa monipuolista arviointia ja niissä yhdistyvät ohjattu itsearviointi ja vertaisarviointi. Ne rytmittävät, aikatauluttavat ja ohjaavat oppimista. Opettaja varaa arviointikeskusteluajat Wilmaan tavallisina koepäivinä. Arviointikeskustelut käydään pienissä ryhmissä. Siinä oppilas voi näyttää kaikki tekemänsä oppimistehtävät sekä näyttää ja kertoa juuri niitä taitoja ja tietoja, joita on oppinut. Oppilas voi keskittyä omiin vahvuuksiin, asioihin, joista on kiinnostunut ja jotka ehkä osaa parhaiten. Yhden opetusryhmän arviointikeskusteluihin varataan aikaa keskimäärin 2-3 oppituntia. Pienempiä – lyhytkestoisempia – arviointikeskusteluja käydään lähes oppitunneittain, spontaanisti ja osana oppimista.

Arviointikeskusteluissa mietitään yhdessä arvosana oppilaan oppimiselle. Samalla suunnataan katse tulevaan, eli päivitetään tavoitteita ja suunnitellaan niiden saavuttamisen keinoja. Jos oppilas kokee, että ei ole saavuttanut tavoitteitaan, hänellä on uusi mahdollisuus näyttää taitojaan ja tietojaan joko uudessa arviointikeskustelussa tai jollain muulla tapaa.

Arviointikeskustelussa oppilaat voivat myös arvioida opettajan työtä ja esittää toiveita.

IMG_5558.jpgArviointikeskustelut ovat korvanneet perinteiset kokeet. Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen, arviointikeskustelut ja kokeettomuus sitouttaa ja vastuuttaa oppilaat työskentelemään ja oppimaan joka oppitunti. Opettaja voi hyödyntää kokeiden korjauksesta vapautunutta aikaa oppimisen suunnitteluun ja ideoimiseen.

ryhmc3a4koe.jpgToisenlaiset kokeet ovat hyvä tilaisuus oppia tai arvioida omaa osaamistaan. Toisenlaisissa kokeissa oppilas esimerkiksi vastaa kokeen kysymyksiin, tarkistaa ja korjaa ne itse. Virheet jätetään näkyviin. Tai oppilaat vastaavat kokeen kysymyksiin ryhmissä keskustellen. Ryhmäkokeessa vastaukset voidaan kirjoittaa kokeeseen tai niihin vastataan vain suullisesti. Toisenlaiset kokeet ovat myös oppimistilaisuuksia. Niissä opitaan itsearvioinnin lisäksi esimerkiksi sisältöjä, oppimaan oppimisen taitoja ja vuorovaikutustaitoja. Katso OBi! Kiva ja hauska koe on… ryhmäkoe! Koetiketti eli kokeet meidän tapaan ja Im Memoriam – perinteiset ulkoapänttäämiskokeet.

Kokemukset ja palautteet ohjaavat opettajan työtä

Oppilaat arvioivat opettajan työtä, oppimistehtäviä ja oppimisen menetelmiä. Oppilaat voivat antaa palautetta esimerkiksi joka oppitunti, arviointikeskusteluissa tai keskitetysti 1-2 kertaa kurssin aikana. Kokemusten ja palautteiden avulla oppimista muotoillaan taas hieman uudella tavalla.