Tää on helppo! on peli, jossa pärjää tiedolla, taidolla ja tuurilla

DB4D45DB-0A2B-40DA-9715-D25473625927.jpeg

Lomalla oli aikaa pelata lautapelejä. Se oli niin kivaa, että sovelsin jo yhtä lautapeliä uuden vuoden ensimmäisillä maantiedon ja biologian oppitunneilla.

Tää on helppo! on peli, jonka mallina on iKnow Euroopassa- peli. Tein pelilaudan ja – nappulat Adobe Postilla ja kysymykset 8. luokan maantietoon (aiheena oli karttoihin liittyvien asioiden kertaaminen ja mieleenpalauttaminen) PowerPointin dioihin, jotka tulostin korteiksi. 9. luokan biologiassa oppilaat tekivät itse kysymyskortit paperilappuihin. Vaikeinta pelin tekemisessä oli nimen keksiminen ;). Tää on helppo! on pelin ns. työnimi, jolle toivottavasti keksitään kevään aikana osuvampi nimi.

Tässä on pelin ohjeet, pelilauta ja – nappulat sekä lopuksi 8. luokan maantietoon tekemäni kortit. Materiaali löytyy myös ritakeskitalo.com – sivuilta ja Facebook-ryhmästä.

TÄÄ ON HELPPO!

PelilautaB06C433E-F98D-45AE-B6C7-B6370106105B

 

Pelin tavoite

Pelaajan tavoitteena on oppia pelin aiheeseen liittyviä keskeisiä tietoja tai taitoja sekä palauttaa mieleen jo opittuja asioita.

Pelaajan tavoitteena on kerätä kokoon 30 pistettä ja niiden arvosta yhteensä kuusi pelimerkkejä. Pelaaja ansaitsee yhden pelimerkin, kun on kerännyt viisi pistettä. Pelaaja, joka kerää ensimmäisenä kuusi pelimerkkiä, on voittaja. Pelimerkkeinä voi toimia esimerkiksi pienet lelut, legot tms.

Esimerkiksi: 5 pistettä – 1 pelimerkki, 8 pistettä – 1 pelimerkki, 10 pistettä – 2 pelimerkkiä jne.

Aloitus

Pelaaja valitsee itselleen värin ja sen mukaiset kolme pelinappulaa.

Pelinappulat (leikataan):

12834FA9-47A5-4902-A3CD-3D41DD483508

 

Pelin kulku

1. Muodostetaan ryhmät, joissa on noin 4-5 pelaajaa.

2. Pelaajat sopivat pelikierroksen kysyjän.

3. Kysyjä nostaa kysymyskortin ja lukee kortissa olevan kysymyksen ääneen.

Kysyjä lukee vain kysymyksen, ei vihjeitä vielä. Kysyjä ei osallistu kierroksen aikana muulla tavoin peliin. (Toiselle pelikierrokselle valitaan uusi kysyjä).

Kysymyskorteissa on kysymys, kolme eritasoista vihjettä (kolmen, kahden ja yhden pisteen vihjeet) ja vastaus. Esimerkiksi:

Dia1

4. Pelaajat asettavat pelinappulansa itselleen sopiviin vihjetasoihin.

Pelaajat, kysyjän vasemmalta puolelta alkaen, asettavat värillisen pelinappulansa haluamaansa yhden, kahden tai kolmen vihjetason vastausympyrään.

Vastausympyröitä on kaksi kutakin vihjetasoa kohden. Valittu ympyrä ja sen vihjetaso (1,2 tai 3 pistettä) kertoo, minkä vihjeen jälkeen pelaajan tulee vastata kysymykseen. Pelaaja, jonka pelinappula on korkeimmalla, vastaa aina ensimmäisenä.

5. Pelaajat veikkaavat vastapelaajien osaamista.

Seuraavaksi pelaaja asettaa + pelinappulansa sen vastapelaajan plusympyrään, jonka uskoo vastaavan oikein. Vastaavasti pelaaja asettaa – pelinappulansa sen vastapelaajan miinusympyrään, jonka uskoo vastaavan väärin. Pelaaja voi jättää myös veikkaamatta.

6.  Kysyjä lukee vihjeet ja pelaajat vastaavat ääneen.

Kysyjä lukee ensiksi 3 pisteen vihjeen (vaikka kukaan pelaajista ei olisi sijoittanut pelinappulaansa siihen). Pelaaja, jonka pelinappula on kolmannen vihjetason ympyrässä, vastaa vihjeen avulla kysymykseen. (Jos jollakin vihjetasolla on kaksi pelinappulaa, pelaaja, jonka pelinappula on ylimpänä, vastaa ensin.) Vastaaja vastaa aina ääneen, niin että kaikki muutkin kuulevat hänen vastauksensa. Tässä vaiheessa kysyjä ei vielä kerro menikö vastaus oikein vai väärin.

Seuraavaksi kysyjä kertoo 2 pisteen vihjeen ja pelaaja, jonka pelinappula on toisen vihjetason ympyrässä, vastaa ääneen.

Lopuksi kysyjä kertoo 1 pisteen vihjeen ja pelaaja, jonka pelinappula on ensimmäisen vihjetason ympyrässä, vastaa ääneen.

7. Kysyjä kertoo oikean vastauksen, kun kaikki pelaajat ovat vastanneet.

8. Lasketaan vastausten ja veikkausten pisteet sekä kerätään ansaitut pelimerkit.

Pelaaja saa pisteitä oikeasta vastauksesta valitsemansa vihjetason mukaisesti. Väärästä vastauksesta pelaaja ei menetä pelipisteitä.

Lisäksi pelaaja saa yhden pisteen oikeasta veikkauksesta eli jos veikkasi vastapelaajan osaamisen oikein. Jos pelaaja veikkasi väärin, pelaaja menettää yhden pelipisteen.

Kysyjä saa aina kierroksen lopussa yhden pelipisteen.

Jokaisesta viidestä pisteestä pelaaja ansaitsee yhden pelimerkin. Jos pelipisteet vähenevät esimerkiksi neljään, pelaaja joutuu luopumaan myös pelimerkistään.

Pisteet kirjoitetaan muistiin.

9. Valitaan uusi kysyjä ja aloitetaan uusi pelikierros.

Seuraavan pelikierroksen kysyjävuoro siirtyy myötä päivään seuraavalle pelaajalle.

10. Peli päättyy, yksi tai useampi pelaaja on kerännyt vähintään 30 pisteen edestä pelimerkkejä eli kuusi pelimerkkiä.

Kartta – pelikortit

 

 

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

1AC5E396-9644-4EFA-9BCA-ED70682229DF
Peliä voi pelata myös siten, että oppilailla on lupa etsiä vastauksia kirjasta. Silloin peli sopii myös uuden asian oppimiseen.

 

Zombivirustartuntavaara!

IMG_2140.JPG

Syyslukukauden viimeisillä 9. luokan biologian tuntien aiheena oli elimistön puolustautuminen mikrobeja vastaan. Aiheeseen tutustuttiin lukemalla ja kuuntelemalla äänikirjaa ja tekemällä ohjatusti ajatuskarttaa tai käsitekarttaa vihkoon. Tämän jälkeen oli (tai itse asiassa on huomenna) toiminnallisen osuuden vuoro.

Oppilaat saavat zombivirustartunnan (zombivirustarran rintaan) zombin kosketuksesta (opettajalta) saapuessaan luokkaan.   Pöydillä ja taululla on toimintaohjeet.

Oppilailla on tasan 60 minuuttia (seinällä näkyy kuluva aika esim. vclock.com/timerin avulla) ratkaista ANTI-ZOMBIN eli zombiviruksen tappavan lääkkeen sijaintipaikka. ANTI-ZOMBIN sijaintipaikka selviää, jos tartunnan saaneet pystyvät vastaamaan pareittain Google Formsin kyselylomakkeen tehtäviin. Tietovisassa on kuusi tehtävää, joista jokainen on ratkaistava hyväksytysti ennen kuin voi siirtyä seuraavaan tehtävään (kevennetysti room escape – tyyppisesti). Viimeisen tehtävän jälkeen kyselylomakkeessa lukee ANTI-ZOMBIN sijaintipaikka. Tehtävät ovat väittämiä, ristikon täydentämistä ja Quizlet Matchin pelaamista aikarajalla (eli käsitteiden yhdistämistä kuvauksiin 30 sekunnin kuluessa).

Huomenna nähdään, miten homma sujuu :).

Oppitunnin materiaalit

Tästä voit ladata  Google Formsin kyselylomakkeen kopion. Ja tässä on linkit ristikkoon ja Quizletiin, jotka liittyvät kyselylomakkeen tehtäviin. Tein ristikon Crossword Labsissa.

Ristikko ja muut oppitunnin materiaalit löytyvät myös Facebook-ryhmästä OBi yläkoulun biologiaa ja maantietoa.

Tarina…

My Post-18

Zombi-ohjeet.jpg

Zombivirustarrat

ZOMBIVIRUS

Eristetty alue-juliste

Eristetty alue.jpg

ANTI-ZOMBI ja oppimismerkki

ANTI-ZOMBI-2.jpgIMG_2143.JPG

(Lakritsipötköt toimii ANTI-ZOMBINA 😉 ja lääkepaketin päällä oleva merkki oppimismerkkinä, joka tuttuun tapaan liimataan oppimisen taulukkoon vihkoon.)

Wheel Decide on onnenpyörä, joka aktivoi helposti

Muutama päivä sitten löysin Pinterestistä Wheel Decide– sovelluksen. Se on selaimessa toimiva onnenpyörä, jota voi hyödyntää esimerkiksi erilaisissa päätöksenteko tilanteissa ja peleissä. Pyöritellessäni sivuston onnenpyöriä, päätin kokeilla onnenpyörää heti seuraavana päivänä 8. luokan biologiassa. 8. luokan biologiassa olimme käsitelleet eläimiä jo useita oppitunteja. Onnenpyörän avulla oppilaat voisivat pienissä ryhmissä kerrata eläimiin liittyviä asioita.

Tein onnenpyörän totuus vai tehtävä – tyylisesti eli kirjoitin sen joka toiseen sektoriin totuus – kysymyksen ja joka toiseen toiminnallisen tehtävän. Toiminnalliset tehtävät olivat tehtäviä, joissa piti piirtää, näytellä tai esittää pantomiimeja.

Totuus vai tehtävä?

 

Totuus vai tehtävä?

Oppitunnilla kerroin pelin tavoitteet (kuten sisältöjen kertaaminen ja oppiminen, vuorovaikutustaidot) sekä jaoin Eläimet – onnenpyörän oppilaille QR-koodin avulla. Oppilaat liimasivat QR-koodin myös vihkoon, jolloin he voisivat kerrata asioita onnenpyörän avulla kotonakin.

Oppilaat pelasivat peliä kuuden hengen ryhmissä koulun eri tiloissa ja pyörittivät onnenpyörää omalla puhelimella. Piirtämistehtäviä varten heillä oli isot paperit ja tussit mukana. Jokainen pienryhmä jakautui kahteen joukkueeseen, jotka kilpailivat toisiaan vastaan ja antoivat pisteitä toistensa vastauksista ja suorituksista. Ei-vastausvuorossa olevilla joukkueen jäsenillä oli käytössä oppikirjat, joista he pystyivät tarkistamaan vastauksia ja tarvittaessa antamaan helpottavia vihjeitä. Osa ryhmistä keksi myös omia sääntöjä kuten sen, että vastaus- tai esitysvuoron sai ryöstää, jos vastajoukkue ei halunnut/osannut vastata tai esittää.

Oppilaat pelasivat peliä koko oppitunnin ajan eli lähes 75 minuuttia. Etsiessään vastauksia kysymyksiin ja vinkkejä tehtäviin heille selvästi tuli tutummaksi paitsi opiskeltavat sisällöt myös oppikirjan rakenne.

Oppilaiden mielipide onnenpyörästä oli hyvin yksimielinen: kaikki tykkäsivät. Pelaaminen ryhmissä oli “hauskaa, sai nauraa”. Sen lisäksi pelissä opittiin uutta ja huomattiin asioita, joita pitää vielä opiskella lisää.

Muutaman oppilaan mielestä oli aluksi hieman hämmentävää tai kiusallista näytellä esim. sammakoiden parittelua tai huuhkajan saalistusta (hyvin ymmärrettävää 😉) mutta “lopuksi nekin oli ihan hauskoja”.

Nämä kaksi vastausta tiivistävät ryhmän ajatukset:

“Peli oli todella hauska tapa opiskella. Opin paljon uutta ja tunti oli ihanan aktiivinen. Myös vuorovaikutustaidot kehittyivät.”

“Pidin onnenpyörästä, sillä se oli hauskaa ja pisti nauramaan. Sen avulla myös oppi muistamaan tärkeimpiä asioita. Haluaisin pelata sitä ehdottomasti uudelleen!”

Myös opettajalla ja Puhti- koulukoiralla oli hauskaa 🙂. Onnenpyörä on sovellus, jonka käyttö on helppoa ja jota voi soveltaa eri oppiaineissa hyvin monella tapaa. Jatketaan siis pyörittämistä!

Tässä on tekemäni onnenpyörät:

Totuus vai tehtävä – Eläimet

Hormonit hyrrää, osa 1  

Hormonit hyrrää, osa 2

Ne löytyvät myös ylävalikosta Materiaaleja oppimiseen ja opetukseen sekä Facebook-ryhmästä.