Miksi ope haluaa nähdä sinut etäoppitunneilla? 

Reilun kolmen viikon etäopetusjakson aikana etäoppitunnit ovat alkaneet suosituksella avata kamerat. Monissa opetusryhmissä yhä suurempi osa oppilaista avaa kamerat. Joissakin ryhmissä vain muutamat avaavat tai ei kukaan.  

Kameroiden avaaminen ei tietenkään ole pakollista mutta vahvasti suositeltavaa ja perusteltua. 

Tässäpä perusteluja vielä kerran kaikille: Miksi kamerat kannattaa pitää auki (jos suinkin mahdollista, edes joskus)? 

  • Ihminen on hyvin sosiaalinen eläin. Meillä on usein tarve olla yhteydessä muihin ja kuulua ryhmään. Ryhmään kuulumisen tunnetta ei synny ilman vuorovaikutusta, sanallista tai sanatonta. 
  • Geeneihimme on koodattu hirmuisesti empatiataitoja ja niihin liittyy muun muassa tarve nähdä toistemme kasvoja. Empatia on edellytys laadukkaalle vuorovaikutukselle. Empatia on supertaito, joka luo edellytykset hyvälle vuorovaikutukselle, hyvään työntekoon – myös verkossa. 
  • Mitä paremmin pystyy ymmärtämään toisen tunteita ja ajatuksia, sen parempaa vuorovaikutus on, ympäristöstä riippumatta.

Tunteiden välittymistä verkossa voidaan välittää, kun avataan kamerat. 

  1. Kameroiden avaaminen lisää läsnäolon tunnetta. Ilman kasvoja ja sen ilmeitä on vaikea välittää tunteita ja saada aikaan läsnäolon tuntua. 
  2. Tunnetieto välittyy paremmin ja toisten tunteiden ja ajatusten ymmärtäminen (empaattinen vuorovaikutus) on helpompaa.  
  3. Ilman kasvojen ilmeitä tunnetieto ei välity ja empatia saattaa kadota/heikkenee. Silloin väärinymmärryksiä syntyy helpommin. 
  4. Kameroiden auki pitäminen (ja vuorovaikutus yleensä) lisää näkyväksi tulemisen tunnetta. Se vähentää tylsistymisen, passiivisuuden ja merkityksettömyyden tunnetta – jopa masennusta.  
  5. Kasvoton vuorovaikutus voi synnyttää epävarmuuden ja ulkopuolisuuden tunteen. Toisin sanoen: osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne lisääntyy, kun kamerat ovat auki. 
  6. Kameroiden auki pitäminen vaikuttaa myös omaan läsnäoloon. Se lisää keskittymistä ja edistää siten oppimista. 
  7. Kun pidät kameraa auki, se voi olla merkki siitä, että kunnioitat ja arvostat toisten aikaa. Kameran takana piilossa hääräileminen on epäkunnioittavaa toisten ajankäyttöä kohtaan. Lisäksi monen asian samaan aikaan tekeminen ylipäänsä ei ole järkevää oppitunneillakaan. 
  8. Saat parempaa ja laadukkaampaa opetusta ja ohjausta, kun kamerat ovat auki. On todennäköistä, että opettajankin työ paranee, kun hän näkee oikeita oppilaita eikä mustia palloja tai avokadoja, marsuja ja käveleviä juustoja. 

Hyvän vuorovaikutteisen ja oppilasta osallistavan etäoppitunnin pitäminen vaatii opettajalta paljon suunnittelua ja jämäkkää, johdonmukaista tapaa ohjata tuntia eteenpäin. 

Hyvän etäoppitunnin luomisessa myös sinulla eli oppilaalla on suuri merkitys. Omalla olemuksellasi, osallistumisellasi, keskittymiselläsi ja ilmeilläsi pystyt vaikuttamaan etäoppitunnin tunnelmiin. Toivottavasti hyviin sellaisiin. 

Ja muuten. 

On ennustettu, että digitalisaation seurauksena monet ammatit ja työpaikat katoavat, kun töitä voidaan automatisoida. Mutta on hyvin, hyvin todennäköistä, että vuorovaikutusta ja empatiaa vaativat ammatit säilyvät, sillä niihin tarvitaan ihmisiä.  

Siksi vuorovaikutusta ja empatiataitoja kannattaa harjoitella niin etäopetuksessa kuin lähiopetuksessa. Ja nyt etänä sen voi aloittaa vaikka avaamalla kamerat. Edes välillä.

Vinkit vuorovaikutteisempaan etäopiskeluun: 

  1. Varmista, että profiilikuvassa on kuva sinusta tai nimikirjaimesi. 

Tämä helpottaa tunnistautumista niissä tilanteissa, joissa kamerat eivät ole auki. 

  1. Ota reipas asento ja avaa kamera. 

Voit sumentaa taustan tai valita taustasuodattimista itsellesi sopivan taustakuvan. Silloin esimerkiksi selkäsi takana liikkuvat muut perheenjäsenet eivät näy muille. Jos sumentaminen tai taustakuvan valitseminen ei onnistu, voit halutessasi siirtyä siten, että selkäsi takana näkyy paljas seinä. 

  1. Kuuntele aktiivisesti. Huomioi kehon kieli ja kasvojen ilmeet. 

Kehon asennot ja eleet vaikuttavat siihen, millaisen vaikutelman annat itsestäsi muille. Sen lisäksi oman kehon asennot ja liikkeet vaikuttavat myös omaan mieleen. Reipas mieliala johtaa reippaaseen asentoon mutta myös toisin päin: reipas asento voi reipastuttaa mieltä entisestään.  

Viestintäammattilainen Peter Nyman kertoi Puoli seitsemän- ohjelmassa ohjeita “julmaan ruututodellisuuteen”. Hänen mielestään etätapaamisissa valoon, pukeutumiseen, kuvakulmiin ja muihin teknisiin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota – mutta myös omiin ilmeisiinsä. “Pitää välttää niin sanottua RBF:ää eli resting bitch face – ilmettä, joka on miehillä ihan yhtä ilmeinen. Katso linkin video, jossa Peter Nyman imitoi tätä ilmettä. 

  1. Pyydä puheenvuoroa nostamalla kättä (käsisymboli löytyy reaktioista). Älä puhu päälle. 
  1. Kohdista puheesi muille. Pyri katsomaan kameraan. 

Oman tietokoneeni kameran kohdalla on koulukoira Puhtin kuva. Sen tarkoituksena on auttaa kohdistamaan omaa katsettani kameraan ja sitä kautta luomaan vaikutusta katsekontaktista. Tämä ei ole helppoa, mutta päivä päivältä se sujuu ehkä hetken luontevammin. 

  1. Puhu selkeästi ja reippaasti. Vältä monotonista tylsää ääntä. 
  1. Reagoi muiden puheenvuoroihin: taputa, tykkää jne. 
  1. Kysy ja pyydä tarkennusta. Puhuttele etunimillä. 
  1. Tee kuunteluasi näkyväksi myös kirjoittamalla. Aktiivinen kuuntelu näkyy laadukkaissa viesteissä. 
  1. Osallistu keskusteluun ryhmissä (yksityisissä kanavissa tai breakout roomeissa). Ryhmätyöskentelyn tavoitteena on oppia yhdessä.  
  1. Viesti (puhu tai kirjoita) myönteisesti, kannustavasti ja kohteliaasti. 

Lähteet: 

Ylen kysely: Etäopetus tekee opettajasta chat-juontajan, jolle kukaan ei vastaa – kameran aukaiseminen pelottaa oppilaita 

Ylen kysely: Etäopetus tekee opettajasta chat-juontajan, jolle kukaan ei vastaa – kameran aukaiseminen pelottaa oppilaita https://yle.fi/uutiset/3-11837844

Haluan nähdä kasvoja! https://www.linkedin.com/pulse/haluan-nähdä-kasvoja-leena-ståhlberg/?trk=public_profile_article_view  

Kokeneen televisioesiintyjän ja juontajan ohje videopalavereihin – Peter Nyman: ”Pitää välttää resting bitch face -ilmettä” https://yle.fi/uutiset/3-11831346

Aivot työssä, Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi (2019)

Onko kysyttävää?

Yleensä oppilailla ei ole kysyttävää. Tai jos on, niitä tekevät usein luokassa samat oppilaat.


Mitä voisin tehdä toisin ja innostaa oppilaat ihmettelemään, ajattelemaan ja tekemään kysymyksiä?

 

Kysymyksiin piti löytää vastauksia ja ongelmaan ratkaisu. Talvilomalla etsimiseen oli aikaa. Ajauduin Tiina-Maria Päivänsalon blogisivuille: Oppimisen taidot ja Ajattelen siis opin.

Tiina-Marian sivuilta sain – jälleen kerran – ideoita, miten opettaa oppilaita oppimaan eli tällä kertaa kysymään (ajattelemaan). Löysin myös hyviä vinkkejä ajattelun näkyväksi tekemisestä Visible Thinking – ja Thinking Routines – sivuilta sekä Älliä-sivuilta.

Alla olevat asiat ovat pääasiassa lainauksia Tiina-Marian Kysyviä työtapoja – juttusarjan kirjoituksista Ennakoivat kysymykset, Sisällön jäsentäminen kysyen ja Parhaat viimeiseksi sekä niiden (ja edellä olevien muiden lähteiden) synnyttämistä muutamista omistakin ideoista.

Tavoitteenani on ollut selkeyttää kysymysten tekemisen merkitystä ja ohjeistusta omille yläkouluikäisille oppilailleni.

 

Miksi kannattaa tehdä kysymyksiä? 

Kysyminen ja kysymysten herääminen on hyvä alku oppilaan oppimiselle.  Kysyminen on osa taitavaa opiskelua. Se on taito, jota voi ja pitää harjoitella.

Kysymisen harjoittelu kannattaa aloittaa tekemällä kysymysten tekemisen tavoitteet oppilaille selkeäksi ja ymmärrettäväksi.

Kysyminen

  • on taitavaa ajattelua (ja oppiminen on ajattelua)
  • ei ole tietämättömyyden paljastamista
  • kertoo, että oppilas on ajatellut asiaa ja tekee oppilaan ajattelun näkyvämmäksi
  • avaa mielen poimimaan tietoa
  • ohjaa oppilaan jäsentämään tietoa kysymysten avulla ja ajattelemaan
  • auttaa oppilasta tunnistamaan asiat, joista pitäisi tietää lisää
  • auttaa oppilasta kuuntelemaan tarkemmin ja muistamaan vastauksia paremmin
  • herättää ja ylläpitää uteliaisuutta, innostusta, kiinnostusta, motivaatiota

Oppilaiden kysymykset ovat tärkeitä myös opettajalle.

Kysymykset

  • auttavat opettajaa opettamaan paremmin ja varmistavat siten oppilaalle paremman oppitunnin
  • antavat opettajalle tietoa siitä, mikä opiskeltavassa asiassa on vaikeaa tai mikä asia pitää selittää tarkemmin
  • tekevät oppitunnista yhä vuorovaikutteisemman ja elävämmän

 

Miten kysymyksiä voi sisällyttää osaksi työskentelyä? 

Ohjeita oppilaille:

 

A) Ennen uuden aiheen oppimista, mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Ne helpottavat uuden oppimista javoivat auttaa sinua kiinnostumaan ja innostumaan asiasta.

Jos esität kysymyksiä muille, huomaat, että oppiminen etenee kysymysten varassa sujuvasti yhdessä keskustellen. Oppitunti saattaa olla kiinnostavampi ja elävämpi kuin ennen.

 

  1. Mitä kokemuksia sinulla on asiasta?
  • Mitä jo tiedät asiasta?
  • Mitä kokemuksia sinulla on asiaan liittyen?
  • Luuletko asiasta jotakin?
  • Oletko kuullut asiasta jotakin?
  • Haluaisitko tarkistaa tai tarkentaa käsitystäsi asiasta?

 

2.  Mitä haluat tietää? Mistä olet utelias? Tai jos et itse ole vielä kiinnostunut, eläydy sellaisen ihmisen asemaan, joka on kiinnostunut. Mitä hän haluaisi tietää asiasta?

3. Mitä pitäisi tietää? Mikä olisi hyvä tietää?

4. Kun olet oppinut asian, mitä sinun pitäisi tietää?

 

B) Uuden asian oppimisen kohdalla, mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Ne auttavat sinua tunnistamaan, valikoimaan ja muistamaan tärkeimpiä tietoja opittavasta asiasta.

Mihin kysymykseen tämä on vastaus? 

Yksin:

Lue oppikirjan luku kappale (eli väliotsikoiden alla olevat tekstit) yksi kerrallaan. Pysähdy aina yhden kappaleen jälkeen ja mieti: Mihin kysymykseen tämä on vastaus? Kirjoita kysymys muistiin vihkoon.

Esimerkki:  Mihin kysymykseen tämä on vastaus?  Koira on ihmisen kesyttämistä eläimistä vanhin. Kesyyntymisen alkuaikoina koirasta on ollut hyötyä varoittavana vahtina sekä jätteensyöjänä. Pohjoisessa koira oli tehokas vetoapu, ja karjankasvatuksen alkaessa sitä käytettiin paimentajana. Myös metsästyksessä koira on korvaamaton apu. Vielä nykyäänkin koiria käytetään samoihin tehtäviin. Koiran tehtävät ovat kuitenkin laajentuneet ja mukaan on tullut muun muassa huume-, opas-, hypo-, vartio sekä pelastuskoiria: monissa tehtävissä hyödynnetään koiran tarkkaa hajuaistia. Erityisesti ihmisen kanssa kasvatetut koirat on helppo opettaa tekemään asioita ihmisen käskystä, ja ne ovat helposti motivoitavissa makupaloilla, leluilla tai sosiaalisella kontaktilla. (Lähde: Wikipedia)

Esimerkkikysymys, johon eo. teksti on vastaus: Miten eri tavoilla koiraa voidaan hyödyntää ihmisen apuna? 

 

Kun olet lukenut koko luvun, kertaa asiat käymällä kysymykset läpi ja vastaamalla niihin mielessäsi.

Kysymysten avulla sinun on helppo palauttaa mieleen opittavien asioiden tärkeimpiä asioita ja kerrata esimerkiksi kokeeseen.

Parin kanssa:

Lue parisi kanssa oppikirjan luvun yksi kappale kerrallaan. Pysähtykää aina yhden kappaleen jälkeen kysymään ja vastaamaan. Sovi parisi kanssa, kumpi kysyy ensin ja kumpi vastaa. Kysyjä miettii, mihin kysymykseen tekstissä vastataan. Vastaaja selittää vastauksen omin sanoin. Kysyjä seuraa kirjasta ja voi antaa vihjeitä vastaajalle. Tarvittaessa voitte lopuksi täydentää vastausta yhdessä tekstin avulla.

Jatkakaa lukemista seuraavan kappaleen verran ja vaihtakaa rooleja. Nyt toinen kysyy ja toinen vastaa. Jatkakaa samalla tavalla, kunnes opiskeltava asia on käsitelty.

 

Villit ja vapaat kysymykset 

Lue oppikirjan luku. Kun luet ajatuksella, mieleesi todennäköisesti tulee kaikenlaisia kysymyksiä. Kirjoita kaikki kysymyksen muistiin vihkoon. Älä suodata tai mieti kysymysten laatua, vaan kirjoita todellakin ihan kaikki mieleen tulevat kysymykset muistiin.

Lukemisen jälkeen valitse mielestäsi 2-4 parasta kysymystä, jotka liittyvät jollakin tapaa opiskeltavaan asiaan. Esitä kysymykset muille ja etsikää yhdessä niihin vastauksia. Mihin kysymyksiin ette löytäneet vastauksia?

 

Opettele ja ihmettele 

Opettele oppikirjan luku sinulle sopivalla tavalla. Tee opiskeltavasta asiasta esimerkiksi käsitekartta. Mieti samalla vastauksia alla oleviin kysymyksiin ja kirjoita ne muistiin vihkoon.

  • Mitä ajatuksia sinulle heräsi?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitä haluaisit tietää lisää?
  • Mihin luvun tietoja voisi soveltaa?

Keskustele kysymyksistä ja vastauksistasi ryhmäsi kanssa. Jakaa ajatuksenne myös koko luokan kesken.

 

Katso, ajattele ja ihmettele (kysymyksiä kuvasta) 

Kuvat sisältävät paljon tietoa. Saat kuvien sisältämän tiedon käyttöön esittämällä kysymyksiä kuvasta.

Opettele lukemaan kuvia ja oppimaan niiden avulla.

Katso kuvaa tarkasti.

  • Mitä näet kuvassa? Mitä kuva esittää?
  • Mitä kuvassa tapahtuu? Miksi?
  • Miten reagoit, kun näit kuvan?
  • Mihin asiaan kiinnitit ensimmäisenä huomion?
  • Missä kuva on otettu?
  • Milloin kuva on otettu?
  • Miten kuva liittyy opiskeltavaan asiaan?
  • Onko kuva totta? Onko kuvaa muokattu?
  • Mikä on kuvan tehtävä?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitä haluaisit tietää kuvaan liittyvästä asiasta?
  • Kuvittele itsesi kuvaan. Mitä aistisit ympärilläsi? Mitä tunteita kokisit? Mitä haluaisit tehdä?
  • Keksi itse lisää kysymyksiä!

 

Opi ajattelemaan rohkeasti ja luovasti 

Opettele ajattelemaan villisti, rohkeasti ja luovasti. Pohdi asioita monipuolisesti ja kokeilevasti. Opettele opiskeltava aihe sinulle sopivalla tavalla. Tee aiheesta kysymyksiä alla olevien kysymysmallien avulla.

  • Mitä tapahtuisi, jos…?
  • Oletetaan, että…?
  • Entä jos…?
  • Entä, jos tietäisimme…?
  • Mitä varten…?
  • Mitä/mikä muuttuisi, jos…?

 

Tiedon yhteys sinuun 

Opettele oppikirjan luku sinulle sopivalla tavalla. Mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Kirjoita vastaukset muistiin vihkoon.

  • Miten asia näkyy omassa elämässäsi?
  • Miten uusi opiskeltava asia liittyy siihen, mitä tiesit asiasta jo ennen?
  • Miten opiskeltava asia liittyy sinun omaan arkielämääsi?
  • Mitä uusia ajatuksia sait?
  • Miten uudet ajatukset vaikuttavat toimintaasi ja arkeesi?
  • Mikä asia jäi vielä mietityttämään/hämmentämään? Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitkä kysymykset sinulle herää nyt, kun tiedät asiasta enemmän?
  • Mitä uutta huomasit/ajattelit?

 

C) Kun kertaat asioita, tee kysymyksiä itsellesi opiskelluista asioista.

Kysele itseltäsi 

Tee opiskeltavasta aiheesta 4-6 kysymystä. Käytä apuna alla olevia kysymysmalleja. Pyri käyttämään tietoa eli älä vain toista lauseita oppikirjan kappaleista.

  • Mitä…?
  • Miksi…?
  • Miten…?
  • Milloin…?
  • Miten asia/ilmiö/tilanne olisi erilainen, jos…?
  • Mitä…tarkoittaa?
  • Miksi… on tärkeä?
  • Mitä vaikutuksia…on?
  • Mihin … voidaan verrata?
  • Millä perusteella…?
  • Miten… käytetään?
  • Miten… voidaan kuvata toisin?
  • Miten … liittyvät toisiinsa?
  • Mitkä ovat…heikkoudet ja vahvuudet?
  • Miten … ja … ovat erilaisia?
  • Miten … ja … ovat samanlaisia?
  • Mikä aiheuttaa…? Miksi?
  • Millaisia esimerkkejä… voidaan antaa?
  • Mihin suurempaan kokonaisuuteen… liittyy?
  • Miten… voidaan soveltaa arjessa?
  • Mitä hyötyä minulle on…?

 

D) Kun olet mielestäsi oppinut opiskeltavan asian, testaa osaatko oikeasti vai luuletko vain. Palaa tekemiisi kysymyksiin ja vastaa niihin mielessäsi tai selitä vaikka pehmolelullesi.

 

E) Arvioi tekemääsi työtä tai vastauksiasi kokeessa tai testissä.

Mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin.

  • Missä onnistuit?
  • Mitkä asiat osasit?
  • Mikä meni pieleen? Mitä et tarkalleen osannut?
  • Mitä asioita jäi puuttumaan?
  • Mitä sinun olisi pitänyt tietää tai osata?
  • Mitä olisit voinut tehdä toisin?
  • Mitä asioita opit koetta/työtä tms. tehdessäsi?
  • Saavutitko tavoitteesi?
  • Mitä aiot tehdä jatkossa?

 

Minkälaisia kysymyksiä syntyi yläkoulun maantiedon oppitunneilla? 

Talviloman jälkeen, viime viikolla kaikilla oppitunneilla käsiteltiin kysymisen merkitystä oppimiselle ja opeteltiin ohjatusti kysymysten tekemistä.

 

7. ja 8. luokan maantiedon oppitunneilla lähdettiin liikkeelle ajankohtaisesta uutisesta ja siihen liittyvästä kuvasta: Kanarian saarten hiekkamyrskystä. Oppilaat tutkivat kuvaa, jossa oli lentokone Gran Canarian tai Teneriffan lentokentällä hiekkamyrskyssä. Tehtävänä oli miettiä alla oleviin kysymyksiin vastauksia.

  • Mitä haluaisit tietää kuvaan liittyvästä asiasta? Mistä olet utelias?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?

Oppilaiden tekemiä kysymyksiä kuvasta:

  • Mitä kuvassa tapahtuu?
  • Miksi lentokone ei melkein näy?
  • Miksi ilma on noin sumea?
  • Saako mennä ulos?
  • Mistä ilmaan tulee hiekkaa?
  • Tuleeko ilmasta oireita?
  • Onko hengittäminen vaikeaa?
  • Onko tuuli kylmä?
  • Miksi siellä on hiekkamyrsky? Onko se vaarallinen?
  • Missä lentokone on? Onko koneessa matkustajia?
  • Milloin kuva on otettu?
  • Onko lentokone rikki?
  • Mitä kuvan ottaja teki tuollaisessa paikassa?
  • Mitä kuvassa ei näy? Mitä lentokoneen ympärillä on?
  • Onko kuvaa muokattu?
  • Kuoliko kukaan? Ovatko ihmiset kunnossa?
  • Jos tuonne ulos menee, sattuuko hiekka?
  • Onko lentokone tehnyt pakkolaskun?
  • Missä maassa lentokone on?
  • Suljettiinko myrskyn takia teitä?

Kysymysten tekemiseen oppilailla oli vähintään 5 minuuttia rauhallista ja hiljaista aikaa ajattelemiseen. Sen jälkeen oppilaat esittivät kysymyksiä koko luokalle ja useimpiin kysymyksiin aina joku tiesi vastauksen. Oppitunti eteni kysymys kysymykseltä, vuorovaikutteisesti ja keskustellen. Samalla (kuin ohimennen…) opeteltiin hahmottamaan maailman karttakuvaa (Suomi, Espanja, Kanarian saaret, Afrikka, Sahara jne.)  ja syvennettiin tietoa mm. maapallon lämpöoloista (… kylmästä Suomesta moni lähtee talvilomalla lämpimille Kanarian saarille…), kasvillisuusalueista, luonnonolojen vaikutuksesta ihmisen toimintaan sekä ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista.

 

9. luokan maantiedossa aiheena oli kulttuurit ja siihen liittyvä oppikirjan luku Ihmisillä on erilaisia kulttuureja. Oppilaiden tehtävänä oli opetella aihe itselleen sopivalla tavalla ja miettiä alla oleviin kysymyksiin vastauksia.

  • Mitä ajatuksia sinulle heräsi?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitä haluaisit tietää lisää?

Tuloksena oli aivan loistavia kysymyksiä ja pohdintoja (ja niistä seurasi huimia keskusteluja…)!

Esimerkiksi:

Mitä tapahtui kysymysten tekemisen jälkeen?

 Tadaa! Oppilailla oli kysyttävää! 

Kaikilla oli jotakin kysyttävää – ja aivan loistavia kysymyksiä. Oppitunnit etenivät oppilaiden esittämien kysymysten (ja vastausten) mukaan, ryhmissä ja koko luokan kanssa. Osaan kysymyksistä löydettiin vastauksia, osaan ei. Oppitunnit eivät olleetkaan opettajan yksinpuhelua tai ryhmien äänetöntä työskentelyä. Oppilaat keskustelivat keskenään ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Ja mikä parasta: kysymyksiä syntyi lisää ja lisää – ja oppilaat vaikuttivat kiinnostuneilta ja innostuneilta.

 

 


Miksi minun esittämät kysymykset eivät ole olleet yhtä
vaikuttavia ja innostavia? Nyt tiedän vastauksen.

 

Kotitehtäväksi oppilaat saivat lukuläksyn – jälleen kerran. Tällä kertaa oppikirjan luku piti lukea todellakin ajatuksella:

Lue oppikirjan luku yksi kappale kerrallaan.
Yksi kappale on väliotsikon alla oleva teksti.
Pysähdy aina yhden kappaleen jälkeen ja mieti:
Mihin kysymykseen tämä on vastaus?
Kirjoita kysymys muistiin vihkoon.

Esimerkki:

 

Ensi viikolla kysellään lisää!