Onko kysyttävää?

Yleensä oppilailla ei ole kysyttävää. Tai jos on, niitä tekevät usein luokassa samat oppilaat.




Mitä voisin tehdä toisin ja innostaa oppilaat ihmettelemään, ajattelemaan ja tekemään kysymyksiä?

 

Kysymyksiin piti löytää vastauksia ja ongelmaan ratkaisu. Talvilomalla etsimiseen oli aikaa. Ajauduin Tiina-Maria Päivänsalon blogisivuille: Oppimisen taidot ja Ajattelen siis opin.

Tiina-Marian sivuilta sain – jälleen kerran – ideoita, miten opettaa oppilaita oppimaan eli tällä kertaa kysymään (ajattelemaan). Löysin myös hyviä vinkkejä ajattelun näkyväksi tekemisestä Visible Thinking – ja Thinking Routines – sivuilta sekä Älliä-sivuilta.

Alla olevat asiat ovat pääasiassa lainauksia Tiina-Marian Kysyviä työtapoja – juttusarjan kirjoituksista Ennakoivat kysymykset, Sisällön jäsentäminen kysyen ja Parhaat viimeiseksi sekä niiden (ja edellä olevien muiden lähteiden) synnyttämistä muutamista omistakin ideoista.

Tavoitteenani on ollut selkeyttää kysymysten tekemisen merkitystä ja ohjeistusta omille yläkouluikäisille oppilailleni.

 

Miksi kannattaa tehdä kysymyksiä? 

Kysyminen ja kysymysten herääminen on hyvä alku oppilaan oppimiselle.  Kysyminen on osa taitavaa opiskelua. Se on taito, jota voi ja pitää harjoitella.

Kysymisen harjoittelu kannattaa aloittaa tekemällä kysymysten tekemisen tavoitteet oppilaille selkeäksi ja ymmärrettäväksi.

Kysyminen

  • on taitavaa ajattelua (ja oppiminen on ajattelua)
  • ei ole tietämättömyyden paljastamista
  • kertoo, että oppilas on ajatellut asiaa ja tekee oppilaan ajattelun näkyvämmäksi
  • avaa mielen poimimaan tietoa
  • ohjaa oppilaan jäsentämään tietoa kysymysten avulla ja ajattelemaan
  • auttaa oppilasta tunnistamaan asiat, joista pitäisi tietää lisää
  • auttaa oppilasta kuuntelemaan tarkemmin ja muistamaan vastauksia paremmin
  • herättää ja ylläpitää uteliaisuutta, innostusta, kiinnostusta, motivaatiota

Oppilaiden kysymykset ovat tärkeitä myös opettajalle.

Kysymykset

  • auttavat opettajaa opettamaan paremmin ja varmistavat siten oppilaalle paremman oppitunnin
  • antavat opettajalle tietoa siitä, mikä opiskeltavassa asiassa on vaikeaa tai mikä asia pitää selittää tarkemmin
  • tekevät oppitunnista yhä vuorovaikutteisemman ja elävämmän

 

Miten kysymyksiä voi sisällyttää osaksi työskentelyä? 

Ohjeita oppilaille:

 

A) Ennen uuden aiheen oppimista, mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Ne helpottavat uuden oppimista javoivat auttaa sinua kiinnostumaan ja innostumaan asiasta.

Jos esität kysymyksiä muille, huomaat, että oppiminen etenee kysymysten varassa sujuvasti yhdessä keskustellen. Oppitunti saattaa olla kiinnostavampi ja elävämpi kuin ennen.

 

  1. Mitä kokemuksia sinulla on asiasta?
  • Mitä jo tiedät asiasta?
  • Mitä kokemuksia sinulla on asiaan liittyen?
  • Luuletko asiasta jotakin?
  • Oletko kuullut asiasta jotakin?
  • Haluaisitko tarkistaa tai tarkentaa käsitystäsi asiasta?

 

2.  Mitä haluat tietää? Mistä olet utelias? Tai jos et itse ole vielä kiinnostunut, eläydy sellaisen ihmisen asemaan, joka on kiinnostunut. Mitä hän haluaisi tietää asiasta?

3. Mitä pitäisi tietää? Mikä olisi hyvä tietää?

4. Kun olet oppinut asian, mitä sinun pitäisi tietää?

 

B) Uuden asian oppimisen kohdalla, mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Ne auttavat sinua tunnistamaan, valikoimaan ja muistamaan tärkeimpiä tietoja opittavasta asiasta.

Mihin kysymykseen tämä on vastaus? 

Yksin:

Lue oppikirjan luku kappale (eli väliotsikoiden alla olevat tekstit) yksi kerrallaan. Pysähdy aina yhden kappaleen jälkeen ja mieti: Mihin kysymykseen tämä on vastaus? Kirjoita kysymys muistiin vihkoon.

Esimerkki:  Mihin kysymykseen tämä on vastaus?  Koira on ihmisen kesyttämistä eläimistä vanhin. Kesyyntymisen alkuaikoina koirasta on ollut hyötyä varoittavana vahtina sekä jätteensyöjänä. Pohjoisessa koira oli tehokas vetoapu, ja karjankasvatuksen alkaessa sitä käytettiin paimentajana. Myös metsästyksessä koira on korvaamaton apu. Vielä nykyäänkin koiria käytetään samoihin tehtäviin. Koiran tehtävät ovat kuitenkin laajentuneet ja mukaan on tullut muun muassa huume-, opas-, hypo-, vartio sekä pelastuskoiria: monissa tehtävissä hyödynnetään koiran tarkkaa hajuaistia. Erityisesti ihmisen kanssa kasvatetut koirat on helppo opettaa tekemään asioita ihmisen käskystä, ja ne ovat helposti motivoitavissa makupaloilla, leluilla tai sosiaalisella kontaktilla. (Lähde: Wikipedia)

Esimerkkikysymys, johon eo. teksti on vastaus: Miten eri tavoilla koiraa voidaan hyödyntää ihmisen apuna? 

 

Kun olet lukenut koko luvun, kertaa asiat käymällä kysymykset läpi ja vastaamalla niihin mielessäsi.

Kysymysten avulla sinun on helppo palauttaa mieleen opittavien asioiden tärkeimpiä asioita ja kerrata esimerkiksi kokeeseen.

Parin kanssa:

Lue parisi kanssa oppikirjan luvun yksi kappale kerrallaan. Pysähtykää aina yhden kappaleen jälkeen kysymään ja vastaamaan. Sovi parisi kanssa, kumpi kysyy ensin ja kumpi vastaa. Kysyjä miettii, mihin kysymykseen tekstissä vastataan. Vastaaja selittää vastauksen omin sanoin. Kysyjä seuraa kirjasta ja voi antaa vihjeitä vastaajalle. Tarvittaessa voitte lopuksi täydentää vastausta yhdessä tekstin avulla.

Jatkakaa lukemista seuraavan kappaleen verran ja vaihtakaa rooleja. Nyt toinen kysyy ja toinen vastaa. Jatkakaa samalla tavalla, kunnes opiskeltava asia on käsitelty.

 

Villit ja vapaat kysymykset 

Lue oppikirjan luku. Kun luet ajatuksella, mieleesi todennäköisesti tulee kaikenlaisia kysymyksiä. Kirjoita kaikki kysymyksen muistiin vihkoon. Älä suodata tai mieti kysymysten laatua, vaan kirjoita todellakin ihan kaikki mieleen tulevat kysymykset muistiin.

Lukemisen jälkeen valitse mielestäsi 2-4 parasta kysymystä, jotka liittyvät jollakin tapaa opiskeltavaan asiaan. Esitä kysymykset muille ja etsikää yhdessä niihin vastauksia. Mihin kysymyksiin ette löytäneet vastauksia?

 

Opettele ja ihmettele 

Opettele oppikirjan luku sinulle sopivalla tavalla. Tee opiskeltavasta asiasta esimerkiksi käsitekartta. Mieti samalla vastauksia alla oleviin kysymyksiin ja kirjoita ne muistiin vihkoon.

  • Mitä ajatuksia sinulle heräsi?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitä haluaisit tietää lisää?
  • Mihin luvun tietoja voisi soveltaa?

Keskustele kysymyksistä ja vastauksistasi ryhmäsi kanssa. Jakaa ajatuksenne myös koko luokan kesken.

 

Katso, ajattele ja ihmettele (kysymyksiä kuvasta) 

Kuvat sisältävät paljon tietoa. Saat kuvien sisältämän tiedon käyttöön esittämällä kysymyksiä kuvasta.

Opettele lukemaan kuvia ja oppimaan niiden avulla.

Katso kuvaa tarkasti.

  • Mitä näet kuvassa? Mitä kuva esittää?
  • Mitä kuvassa tapahtuu? Miksi?
  • Miten reagoit, kun näit kuvan?
  • Mihin asiaan kiinnitit ensimmäisenä huomion?
  • Missä kuva on otettu?
  • Milloin kuva on otettu?
  • Miten kuva liittyy opiskeltavaan asiaan?
  • Onko kuva totta? Onko kuvaa muokattu?
  • Mikä on kuvan tehtävä?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitä haluaisit tietää kuvaan liittyvästä asiasta?
  • Kuvittele itsesi kuvaan. Mitä aistisit ympärilläsi? Mitä tunteita kokisit? Mitä haluaisit tehdä?
  • Keksi itse lisää kysymyksiä!

 

Opi ajattelemaan rohkeasti ja luovasti 

Opettele ajattelemaan villisti, rohkeasti ja luovasti. Pohdi asioita monipuolisesti ja kokeilevasti. Opettele opiskeltava aihe sinulle sopivalla tavalla. Tee aiheesta kysymyksiä alla olevien kysymysmallien avulla.

  • Mitä tapahtuisi, jos…?
  • Oletetaan, että…?
  • Entä jos…?
  • Entä, jos tietäisimme…?
  • Mitä varten…?
  • Mitä/mikä muuttuisi, jos…?

 

Tiedon yhteys sinuun 

Opettele oppikirjan luku sinulle sopivalla tavalla. Mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Kirjoita vastaukset muistiin vihkoon.

  • Miten asia näkyy omassa elämässäsi?
  • Miten uusi opiskeltava asia liittyy siihen, mitä tiesit asiasta jo ennen?
  • Miten opiskeltava asia liittyy sinun omaan arkielämääsi?
  • Mitä uusia ajatuksia sait?
  • Miten uudet ajatukset vaikuttavat toimintaasi ja arkeesi?
  • Mikä asia jäi vielä mietityttämään/hämmentämään? Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitkä kysymykset sinulle herää nyt, kun tiedät asiasta enemmän?
  • Mitä uutta huomasit/ajattelit?

 

C) Kun kertaat asioita, tee kysymyksiä itsellesi opiskelluista asioista.

Kysele itseltäsi 

Tee opiskeltavasta aiheesta 4-6 kysymystä. Käytä apuna alla olevia kysymysmalleja. Pyri käyttämään tietoa eli älä vain toista lauseita oppikirjan kappaleista.

  • Mitä…?
  • Miksi…?
  • Miten…?
  • Milloin…?
  • Miten asia/ilmiö/tilanne olisi erilainen, jos…?
  • Mitä…tarkoittaa?
  • Miksi… on tärkeä?
  • Mitä vaikutuksia…on?
  • Mihin … voidaan verrata?
  • Millä perusteella…?
  • Miten… käytetään?
  • Miten… voidaan kuvata toisin?
  • Miten … liittyvät toisiinsa?
  • Mitkä ovat…heikkoudet ja vahvuudet?
  • Miten … ja … ovat erilaisia?
  • Miten … ja … ovat samanlaisia?
  • Mikä aiheuttaa…? Miksi?
  • Millaisia esimerkkejä… voidaan antaa?
  • Mihin suurempaan kokonaisuuteen… liittyy?
  • Miten… voidaan soveltaa arjessa?
  • Mitä hyötyä minulle on…?

 

D) Kun olet mielestäsi oppinut opiskeltavan asian, testaa osaatko oikeasti vai luuletko vain. Palaa tekemiisi kysymyksiin ja vastaa niihin mielessäsi tai selitä vaikka pehmolelullesi.

 

E) Arvioi tekemääsi työtä tai vastauksiasi kokeessa tai testissä.

Mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin.

  • Missä onnistuit?
  • Mitkä asiat osasit?
  • Mikä meni pieleen? Mitä et tarkalleen osannut?
  • Mitä asioita jäi puuttumaan?
  • Mitä sinun olisi pitänyt tietää tai osata?
  • Mitä olisit voinut tehdä toisin?
  • Mitä asioita opit koetta/työtä tms. tehdessäsi?
  • Saavutitko tavoitteesi?
  • Mitä aiot tehdä jatkossa?

 

Minkälaisia kysymyksiä syntyi yläkoulun maantiedon oppitunneilla? 

Talviloman jälkeen, viime viikolla kaikilla oppitunneilla käsiteltiin kysymisen merkitystä oppimiselle ja opeteltiin ohjatusti kysymysten tekemistä.

 

7. ja 8. luokan maantiedon oppitunneilla lähdettiin liikkeelle ajankohtaisesta uutisesta ja siihen liittyvästä kuvasta: Kanarian saarten hiekkamyrskystä. Oppilaat tutkivat kuvaa, jossa oli lentokone Gran Canarian tai Teneriffan lentokentällä hiekkamyrskyssä. Tehtävänä oli miettiä alla oleviin kysymyksiin vastauksia.

  • Mitä haluaisit tietää kuvaan liittyvästä asiasta? Mistä olet utelias?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?

Oppilaiden tekemiä kysymyksiä kuvasta:

  • Mitä kuvassa tapahtuu?
  • Miksi lentokone ei melkein näy?
  • Miksi ilma on noin sumea?
  • Saako mennä ulos?
  • Mistä ilmaan tulee hiekkaa?
  • Tuleeko ilmasta oireita?
  • Onko hengittäminen vaikeaa?
  • Onko tuuli kylmä?
  • Miksi siellä on hiekkamyrsky? Onko se vaarallinen?
  • Missä lentokone on? Onko koneessa matkustajia?
  • Milloin kuva on otettu?
  • Onko lentokone rikki?
  • Mitä kuvan ottaja teki tuollaisessa paikassa?
  • Mitä kuvassa ei näy? Mitä lentokoneen ympärillä on?
  • Onko kuvaa muokattu?
  • Kuoliko kukaan? Ovatko ihmiset kunnossa?
  • Jos tuonne ulos menee, sattuuko hiekka?
  • Onko lentokone tehnyt pakkolaskun?
  • Missä maassa lentokone on?
  • Suljettiinko myrskyn takia teitä?

Kysymysten tekemiseen oppilailla oli vähintään 5 minuuttia rauhallista ja hiljaista aikaa ajattelemiseen. Sen jälkeen oppilaat esittivät kysymyksiä koko luokalle ja useimpiin kysymyksiin aina joku tiesi vastauksen. Oppitunti eteni kysymys kysymykseltä, vuorovaikutteisesti ja keskustellen. Samalla (kuin ohimennen…) opeteltiin hahmottamaan maailman karttakuvaa (Suomi, Espanja, Kanarian saaret, Afrikka, Sahara jne.)  ja syvennettiin tietoa mm. maapallon lämpöoloista (… kylmästä Suomesta moni lähtee talvilomalla lämpimille Kanarian saarille…), kasvillisuusalueista, luonnonolojen vaikutuksesta ihmisen toimintaan sekä ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista.

 

9. luokan maantiedossa aiheena oli kulttuurit ja siihen liittyvä oppikirjan luku Ihmisillä on erilaisia kulttuureja. Oppilaiden tehtävänä oli opetella aihe itselleen sopivalla tavalla ja miettiä alla oleviin kysymyksiin vastauksia.

  • Mitä ajatuksia sinulle heräsi?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitä haluaisit tietää lisää?

Tuloksena oli aivan loistavia kysymyksiä ja pohdintoja (ja niistä seurasi huimia keskusteluja…)!

Esimerkiksi:

Mitä tapahtui kysymysten tekemisen jälkeen?

 Tadaa! Oppilailla oli kysyttävää! 

Kaikilla oli jotakin kysyttävää – ja aivan loistavia kysymyksiä. Oppitunnit etenivät oppilaiden esittämien kysymysten (ja vastausten) mukaan, ryhmissä ja koko luokan kanssa. Osaan kysymyksistä löydettiin vastauksia, osaan ei. Oppitunnit eivät olleetkaan opettajan yksinpuhelua tai ryhmien äänetöntä työskentelyä. Oppilaat keskustelivat keskenään ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Ja mikä parasta: kysymyksiä syntyi lisää ja lisää – ja oppilaat vaikuttivat kiinnostuneilta ja innostuneilta.

 

 


Miksi minun esittämät kysymykset eivät ole olleet yhtä
vaikuttavia ja innostavia? Nyt tiedän vastauksen.

 

Kotitehtäväksi oppilaat saivat lukuläksyn – jälleen kerran. Tällä kertaa oppikirjan luku piti lukea todellakin ajatuksella:

Lue oppikirjan luku yksi kappale kerrallaan.
Yksi kappale on väliotsikon alla oleva teksti.
Pysähdy aina yhden kappaleen jälkeen ja mieti:
Mihin kysymykseen tämä on vastaus?
Kirjoita kysymys muistiin vihkoon.

Esimerkki:

 

Ensi viikolla kysellään lisää!

 

 

 

 

Kohti yhteisöllistä oppimista!

Moni opettaja on kysynyt, miten käytän käänteistä arviointia ja oppimista biologian ja maantiedon tunneillani. Tässä postauksessa yritän kertoa keskeisimmät toimintatapani.

Nykyiseen toimintatapaani olen saanut ideoita erityisesti Marika Toivolalta ja hänen kirjastaan Käänteinen arviointi. Kuvissa olevat tekstit ovatkin suoria tai lähes suoria lainauksia ko. kirjasta. Pääosassa nykyisen oppimiskulttuurin rakentumisessa ovat olleet myös oppilaiden vuosien varrella antamat palautteet.

Alla oleva kuva tiivistää toimintatapani keskeisimmän idean:

Oppiminen alkaa tavoitteiden ja arvioinnin periaatteiden selkeyttämisestä ja konkretisoimisesta oppilaille. Sen jälkeen oppilas asettaa tavoitteet omalle oppimiselle. Tavoitteet ohjaavat oppilaan oppimista, joka tapahtuu yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Oppilaan oppimista edistetään myönteisellä ja ohjaavalla palautteella sekä itse- ja vertaisarvioinnin keinoilla. Oppiminen todennetaan monin eri tavoin, kuten erilaisissa oppimistehtävissä, arviointikeskusteluissa, kokeissa ja testeissä.

fullsizeoutput_33b6

Seuraavaksi yritän avata vielä konkreettisemmin, miten toimintatapani näkyy oppitunneilla. fullsizeoutput_33b7

fullsizeoutput_33b2

fullsizeoutput_33bd

Lukukauden ensimmäisillä oppitunneilla selkeytetään tavoitteita ja arvioinnin periaatteita

Lukukauden ensimmäisillä oppitunneilla selkeytän oppiaineiden tavoitteita ja arvioinnin periaatteita oppilaille. Yritän havainnollistaa, mitä tietoja ja taitoja pitäisi osata, jos oppilaan päättöarvosanatavoitteena olisi arvosana 8 (hyvän osaamisen kriteerit) ja millä konkreettisilla keinoilla se olisi mahdollista saavuttaa. Sen jälkeen kerron esimerkkejä siitä, minkälaisella osaamisella ja työskentelyllä oppilas voisi saavuttaa/tavoitella muita arvosanoja (arvosanoja 5,6,7,9 ja 10). Kerron myös erilaisista arviointimenetelmistä, kuten erilaisista kokeista, itse- ja vertaisarvioinnista, arviointikeskusteluista jne. Samalla pyydän oppilaita pohtimaan, mikä olisi hänen arvosanatavoitteensa biologialle tai maantiedolle.

Alla olevissa kuvissa on oppilaille suuntaa antavia vinkkejä ja esimerkkejä siitä, miten tietyt arvosanatavoitteet voisi saavuttaa.

 

Tämän jälkeen oppilaat kirjoittavat omat arvosanatavoitteensa Word-tiedostoon (ja tallentavat sen Officeen, omiin Biologia- tai Maantieto-kansioihinsa). Arvosanatavoitteen lisäksi oppilas kirjoittaa konkreettisia keinoja, joilla voisi saavuttaa tavoitteensa. Tavoitteiden kirjoittamiseen käytetään tarvittaessa koko oppitunti (tai enemmänkin). Silloin minulla on aikaa auttaa oppilaiden tavoitteiden pohtimista ja kirjaamista ja oppilailla on aikaa pohtia ja keskustella tavoitteistaan muiden oppilaiden kanssa.

Kun tavoitteet on kirjoitettu, oppilas jakaa tiedoston minulle. Tallennan tiedostot ja kirjoitan oppilaiden arvosanatavoitteet arviointipäiväkirjaani (näihin tavoitteisiin palataan erilaisissa arviointitilanteissa ja niitä voidaan tarvittaessa muuttaa, täydentää ja päivittää). Oppilaan asettamien tavoitteiden perusteella minun on nyt paljon helpompi ohjata eri tasoisten ei tavoilla motivoituneiden oppilaiden oppimista ja vastaavasti oppilaiden on helpompi sitoutua omaan oppimiseensa.

Alla on muutamia esimerkkejä oppilaiden kirjoittamista tavoitteista.

  • Tavoitteeni on 5. Minulla on kynä, kirja, vihko, kumi, teen läksyt, teen tehtäviä, osallistun ryhmätöihin, opettelen ytimessä kohdat.
  • Tavoitteenani on saada arvosana 5-6. Minulla on kirja ja vihko, kynä ja kumi mukana oppitunnilla. Yritän parhaani joillain oppitunneilla. Teen yhden tehtävän, mikä minua kiinnostaa mielestäni ihan hyvin. Jos en osaa vastata tehtävään, katson kirjasta.  Annan työrauhan muille. Luen kappaleet, otsikot, kuvat ja ytimessä-tekstin, mitä ollaan opiskeltu tunnilla.  
  • 7. Yritän keskittyä tunnilla. Olen valmis tekemään kotitöitä. Luen kappaleen lyhyesti tekstin kuvat ja otsikot. Yritän parhaani. Teen myös pelto töitä kotona. 
  • Tavoitteena on arvosana 7. Tulevaisuudessa aion keskittyä itse aiheeseen ja tärkeimpiin asioihin. Yritän parhaani ja teen myös kotona enemmän ja panostan muutenkin maantietoon. Minun pitää ottaa niin sanotusti itseäni niskasta kiinni ja panostaa mm kappaleiden lukemiseen hyvin ja että osaan tulkita kuvat, myös itse haluaisin oppia niin että osaan käyttää oppimani asiat elämässä. Yritän myös tehdä ainakin 2 tehtävää tunnilla ja kotona voisin kerrata tunnilla luetuista asioista. Tällä hetkellä yritän muutenkin panostaa muihinkin aineihin ja kotona oleviin asioihin koska haluan minimalisoida stressin ja muutenkin olisi helpompaa kun osaa asiat.
  • Tavoite arvosana 7-8. Pidän vihkoni ja kirjani sekä työvälineet mukana. Opettelen ja kuuntelen tunnilla, sillä en pidä kotona työskentelystä, jätän myöskin muut rauhaan tunnilla ja uskallan kysyä jotain, jos on jotain vaikeuksia. Pyrin myöskin tunnilla tekemään kaikki tehtävät, sillä haluan oppia. Minulla on välillä keskittymis vaikeuksia, kun on järkyttävä melu. Muuten opin tunnilla melkein kaiken eli aika vähän jää kotiin.  Osallistun perunan kasvatukseen ja aijon tehdä vielä eliökokoelman instagramiin. 
  • Tavoitteenani on 8 . Yritän aina parhaani, keskityn tunnilla ja luen lyhyesti teksti katson kuvat opettelen otsikot ja yritän etsiä tietoa eri paikoista esm, kirja, tietokone ja ynnä muut. Känykkä on repussa ja laukku on lattialla ja mielummin opiskelen ahkerasti tunnilla kun otan kotiin läksyä, koska olen yleinsä tosi väsynyt ja laiska koulun jälkeen. Minulla on aina kynä ja kirja ja vihko mukana. Kysyn ja vastailen parhaani mukaan. Ja teen 2-4 tehtävää hyvin kirjasta. Teen myös loppuun eliökokoelman. 
  • Tavoitteenani on arvosana 9. Vihko, kirja ja penaali on aina mukana. Teen kotitehtävät huolella. Tunnit on mielenkiintoisia ja teen käsketyt tehtävät. Tunnilla en käytä kännykkää enkä häiritse muita. Yleensä jos en näytä kiinnostuneelta minua vaan väsyttää. Esiintyminen luokan edessä ei ole haastavaa. Tunneilla opin asioita ja minulle käy mikä vaan opetustapa. Kappaleista osaan keskeisiä asioita ja joskus vähän enemmän. Unohduksia ei ole tullut eikä sopimattomia käytöksiä. 
  • Tavoite biologian arvosanaksi minulla on 9. Keskityn ja kuuntelen tunnilla hyvin. Teen töitä kotona. Kirjoitan muistiinpanoja ja ajatuskarttoja vihkoon. Teen mielestäni minua kehittäviä tehtäviä. Harjoittelen kappaleet hyvin. Teen läksyt ja eliökokoelmaa perusteellisesti. Keskustelen enemmän parin ja ryhmän kanssa. Osallistun myös perunankasvatukseen.
  • Tavoitteenani on saada arvosana 9-10. Olen tunnilla aktiivinen ja innostunut. Tavarat ovat aina mukana ja annan työrauhan. Teen kaikki annetut tehtävät hyvin, myös projektit ja esitykset. Opiskelen koko kappaleen. Kun teen maantiedon läksyjä innostun yleensä kirjoittamaan ylinmääräisiä muistiinpanoja, piirtämään aiheeseen liittyviä kuvia ja tekemään enenemmän tehtäviä kuin läksyssä oli. Usein unohdun selailemaan kirjaa eteenpäin ja opiskelemaan muita aiheita ihan vain mielenkiinnosta. Teen todella usein openbiomista quizletteja ihan vain ajankuluksi, koska mielestäni ne ovat todella hauskoja. Olen tehnyt myös omaksi ilokseni powerpoint esityksiä esimerkiksi mariaanien haudasta, koska aihe kiinnosti. Varmistan usein oppimiseni etsimällä quizletista kappaleen käsitteihin liittyvän visan ja pelailen sitä läpi. Harjoittelen: Voin muokata annettuja tehtäviä itselleni miellekkäimmiksi ja opettelen yhdessä oppimista.
  • Tavoittelen maantiedon arvosanaksi 10. Jotta saisin tavoittelemani arvosanan olen valmis tekemään töitä sen eteen. Teen annettavat tehtävät huolellisesti ja niin, että niistä näkyy minun osaaminen ja motivaatio. Opettelen kappaleet ja niiden käsitteet niin, että osaan selittää niitä muille ja teen muutamia tehtäviä, jotka koen hyödyllisiksi. Tunneilla työskentelen keskittyneesti ja yritän parhaani, kotona aion tehdä töitä/hommia jota tunnilta mahdollisesti jäi. Opin parhaiten tekemällä, joten ymmärtääkseni asian kokonaisuutena mietin miten havainnoin tai näen sen ympäristössä. Jatkan lähiympäristötyötä ja näytän osaamiseni monimuotoisesti. Hyödynnän jo opittuja asioita ja niiden avulla hahmotan kokonaisuuksia. Pyrin työskentelemään ja oppimaan muiden kanssa. Vihkoon jatkan tulevien tehtävien ja ajatuskarttojen tekoa. Varmistan, että sisällön osaamiseni on hyvää. 

Tavoitteiden kirjoittamisen lisäksi jokainen oppilas tekee omaan vihkoonsa ns. oppimisen taulukon. Siihen oppilas tulee keräämään erilaisia ns. näyttöjä omasta oppimisestaan, kuten Wilmamerkinnät (kehut, myöhästymiset, unohtamiset), leimat ja oppimismerkit hyvästä työskentelystä, osaamisesta yms., koearvosanat jne. Oppimisen taulukko ohjaa oppilaan itsearviointia ja avaa oppilaan oppimista myös kotijoukoille (sillä oppilaan pitää esitellä oppimisen taulukkoaan ajoittain myös kotijoukoille).

Lue lisää oppimismerkeistä ja oppimisen taulukosta tästä.

IMG_5755

Oppitunnit alkavat tavoitteista ja päättyvät itse- tai vertaisarviointiin

Lähes jokainen oppitunti alkaa tavoitteiden selkeyttämisestä ja päättyy itse-tai vertaisarviointiin. Oppitunnin alussa kerron ja/tai kirjoitan näkyviin oppitunnin 2-3 keskeisintä tavoitetta tai meneillään olevan oppimiskokonaisuuden keskeisimpiä tavoitteita.

Lopputunnista (esimerkiksi 5 minuuttia ennen tunnin päättymistä) näihin tavoitteisiin palataan ja oppilas arvioi yksin ja/tai yhdessä muiden kanssa, miten hän on saavuttanut oppitunnin tavoitteita, mitä hän on oppinut, mitkä asiat tuntuvat vaikeilta jne. Näihin oppitunnin lyhyisiin itse- ja vertaisarviointeihin käytän usein erityyppisiä ja itse tekemiäni ns. EXIT TICKET-lappuja. Oppilas voi myös täydentää vihkon oppimisen taulukkoon huomioita omasta oppimisestaan tai lisätä sinne opettajan antamaa palautetta tms.

 

fullsizeoutput_33ba

fullsizeoutput_33b8

fullsizeoutput_33b9

fullsizeoutput_33b5

Tavoitteina ovat yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen

Tavoitteiden selkeyttämisen jälkeen alkaa varsinainen työskentely, oppiminen. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Oppimista tukevat oppilaille näkyväksi tehdyt oppimiskokonaisuudet (aihekokonaisuudet). Ne ovat esimerkiksi ThingLinkejä, joihin olen koonnut oppimiskokonaisuuden keskeisiä sisältöjä, tehtäväideoita, tutkimuksia, videoita jne. Minä kerron kokonaisuuksiin käytettävän ajan (esimerkiksi 6 oppituntia) mutta sen sisällä oppilaat voivat itse rytmittää ja suunnata oppimistaan.

Lisäksi oppilaiden oppimista rytmittävät (esimerkiksi aiheen tai oppilasryhmän mukaan) hyvinkin perinteiset ja opettajajohtoiset osuudet sekä yhdessä tehtävät retket ja tutkimukset.

Opettajajohtoisissa opetustuokioissa pyrin keskittymään esimerkiksi oppilaiden mielestä vaikeimpiin asioihin (tulevat usein esille, kun oppilaat oppivat ryhmissä oppimiskokonaisuutta), syys-seuraussuhteiden selkeyttämiseen ja kokonaisuuksien rakentamiseen sekä tietysti myös mielenkiinnon herättämiseen.

Lue lisää oppimiskokonaisuuksista tästä.

 

fullsizeoutput_33b3

fullsizeoutput_33bc

Yhteisöllinen oppiminen ja sen edistäminen on oma haasteeni ensi lukuvuonnakin. Tavoitteenani on rakentaa oppitunneille ilmapiiriä, jossa oppilaat rohkaistuvat hyödyntämään muita omassa oppimisessa ja vastaavasti tarjoamaan omaa osaamistaan muiden oppimisen tueksi.

Oppimiskokonaisuus päättyy jonkinlaiseen yhteiseen arviointitilaisuuteen kuten itse- ja vertaisarviointiin tai erilaisiin kokeisiin ja arviointikeskusteluihin. (Huomaa, että koe voi olla paljon muutakin kuin se perinteinen yksin tehtävä ja opettajan tarkistama koe.) Oleellista on, että jos oppilas ei ole saavuttamassa tavoitteitaan (tavoitearvosanaansa), hänellä on mahdollisuus  parantaa tuloksiaan.

fullsizeoutput_33b4fullsizeoutput_33bb

Lopuksi

Onpa melkoisen vaikeaa avata omaa toimintatapaa yksiselitteisesti ja selkeästi mutta kuitenkin lyhyesti – ja varsinkin näin kesäloman jälkeen :). Toivottavasti sait kuitenkin ideasta kiinni. Voit kommentoida tai ottaa yhteyttä vaikka sähköpostitse, jos haluat tietää lisää. Tai tule käymään oppitunneille!

Suosittelen myös lukemaan Marika Toivolan Käänteinen arviointi – kirjan.

Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille!

Wheel Decide on onnenpyörä, joka aktivoi helposti

Muutama päivä sitten löysin Pinterestistä Wheel Decide– sovelluksen. Se on selaimessa toimiva onnenpyörä, jota voi hyödyntää esimerkiksi erilaisissa päätöksenteko tilanteissa ja peleissä. Pyöritellessäni sivuston onnenpyöriä, päätin kokeilla onnenpyörää heti seuraavana päivänä 8. luokan biologiassa. 8. luokan biologiassa olimme käsitelleet eläimiä jo useita oppitunteja. Onnenpyörän avulla oppilaat voisivat pienissä ryhmissä kerrata eläimiin liittyviä asioita.

Tein onnenpyörän totuus vai tehtävä – tyylisesti eli kirjoitin sen joka toiseen sektoriin totuus – kysymyksen ja joka toiseen toiminnallisen tehtävän. Toiminnalliset tehtävät olivat tehtäviä, joissa piti piirtää, näytellä tai esittää pantomiimeja.

Totuus vai tehtävä?

 

Totuus vai tehtävä?

Oppitunnilla kerroin pelin tavoitteet (kuten sisältöjen kertaaminen ja oppiminen, vuorovaikutustaidot) sekä jaoin Eläimet – onnenpyörän oppilaille QR-koodin avulla. Oppilaat liimasivat QR-koodin myös vihkoon, jolloin he voisivat kerrata asioita onnenpyörän avulla kotonakin.

Oppilaat pelasivat peliä kuuden hengen ryhmissä koulun eri tiloissa ja pyörittivät onnenpyörää omalla puhelimella. Piirtämistehtäviä varten heillä oli isot paperit ja tussit mukana. Jokainen pienryhmä jakautui kahteen joukkueeseen, jotka kilpailivat toisiaan vastaan ja antoivat pisteitä toistensa vastauksista ja suorituksista. Ei-vastausvuorossa olevilla joukkueen jäsenillä oli käytössä oppikirjat, joista he pystyivät tarkistamaan vastauksia ja tarvittaessa antamaan helpottavia vihjeitä. Osa ryhmistä keksi myös omia sääntöjä kuten sen, että vastaus- tai esitysvuoron sai ryöstää, jos vastajoukkue ei halunnut/osannut vastata tai esittää.

Oppilaat pelasivat peliä koko oppitunnin ajan eli lähes 75 minuuttia. Etsiessään vastauksia kysymyksiin ja vinkkejä tehtäviin heille selvästi tuli tutummaksi paitsi opiskeltavat sisällöt myös oppikirjan rakenne.

Oppilaiden mielipide onnenpyörästä oli hyvin yksimielinen: kaikki tykkäsivät. Pelaaminen ryhmissä oli “hauskaa, sai nauraa”. Sen lisäksi pelissä opittiin uutta ja huomattiin asioita, joita pitää vielä opiskella lisää.

Muutaman oppilaan mielestä oli aluksi hieman hämmentävää tai kiusallista näytellä esim. sammakoiden parittelua tai huuhkajan saalistusta (hyvin ymmärrettävää 😉) mutta “lopuksi nekin oli ihan hauskoja”.

Nämä kaksi vastausta tiivistävät ryhmän ajatukset:

“Peli oli todella hauska tapa opiskella. Opin paljon uutta ja tunti oli ihanan aktiivinen. Myös vuorovaikutustaidot kehittyivät.”

“Pidin onnenpyörästä, sillä se oli hauskaa ja pisti nauramaan. Sen avulla myös oppi muistamaan tärkeimpiä asioita. Haluaisin pelata sitä ehdottomasti uudelleen!”

Myös opettajalla ja Puhti- koulukoiralla oli hauskaa 🙂. Onnenpyörä on sovellus, jonka käyttö on helppoa ja jota voi soveltaa eri oppiaineissa hyvin monella tapaa. Jatketaan siis pyörittämistä!

Tässä on tekemäni onnenpyörät:

Totuus vai tehtävä – Eläimet

Hormonit hyrrää, osa 1  

Hormonit hyrrää, osa 2

Ne löytyvät myös ylävalikosta Materiaaleja oppimiseen ja opetukseen sekä Facebook-ryhmästä.

ThingLinkillä voi rakentaa oppimiskokonaisuuksia

ThingLink on sovellus, jossa kuvaan voi lisätä lisätietoa, kuten tekstiä, kuvia, videoita, ääntä tai linkkejä. Sitä voi hyödyntää eri oppiaineiden opetuksessa ja oppimisessa monella eri tapaa. Tässä jutussa kerron siitä, miten olen rakentanut biologian ja maantiedon oppimiskokonaisuuksia ThingLinkin avulla ja miten hyödynnän niitä oppitunneillani.

8. luokan biologiaan tein oheisen Eläimet –ThingLinkin. Pohjakuva on itse ottama kuva, johon lisäsin tekstit (ilmaisella) AdobeSpark Post – sovelluksella. ThingLinkin kuvaeditorissa lisäsin kuvaan oppimisen tavoitteet (ensimmäinen tähtikuvake), oppikirjojen kappaleet (punaiset kirjakuvakkeet), linkit tarvittaville nettisivuille (valkoiset kirjakuvakkeet), linkit videoihin (keltaiset nuolikuvakkeet), keskeisimmät tunti- ja kotitehtävät, pelit ja käsitekortit (vihreät rengaskuvakkeet) sekä oppimismerkin, jonka oppilas saa hyvästä työskentelystä / oppimisesta (toinen tähtikuvake).

Jaoin valmiin kuvan osoitteen oppilaille OBissa (https://openbiomi.com/elaimet-aihekokonaisuus/). Oppilas kopioi osoitteen omaan Biologia – kansioon One Drivessa (lisää linkki – kohdasta) ja nimesi linkin aiheen mukaan (Eläimet – ThingLink). Tämä tehtiin yhdessä opettajajohtoisesti ja samalla tilanne toimi Office 365:n, OneDriven ja tietokoneen käyttöharjoituksena. Jatkossa oppilas liittää samaan Biologia-kansioon (tai Maantieto-kansioon) kaikkien muidenkin oppimiskokonaisuuksien ThingLinkit. Tällä tavoin oppilas löytää helposti omista kansioistaan kaikki biologiassa ja maantiedossa tarvittavat oppimateriaalit, – tehtävät ja – ympäristöt.

Oppimiskokonaisuudet löytyvät myös oppilaan vihkoista. Tein oppilaille monisteen, jossa on kuva Eläimet-ThingLinkistä ja sen osoite QR-koodissa. Kuva muistuttaa keskeisimmistä asioista myös silloin, kun tietokoneet eivät ole käytettävissä. Lisäksi oppilas löytää helposti QR-koodin avulla opiskeltavat asiat myös omalla puhelimellaan.

Kuva Eläimet-ThingLinkistä

Oppimiskokonaisuuden alussa selkeytän oppilaille oppimisen keskeisimmät tavoitteet sekä kokonaisuuteen käytettävissä olevan ajan. Yhteisen johdannon ja motivoinnin jälkeen oppilaat jatkavat asioiden oppimista yksin tai yhdessä muiden kanssa omaa tahtia ja siinä järjestyksessä kuin haluavat. Oppilaiden oppimista kuitenkin rytmittävät mm. yhteiset opettajajohtoiset yhteenvedot, toiminnalliset tehtävät ja tutkimukset (kuten Minä tutkijana – tunnit). Oppilas saa oppimiskokonaisuudesta oppimismerkin vihkonsa taulukkoon, kun hän on työskennellyt / oppinut parhaansa mukaan ja yritteliäästi. Oppimismerkki ei edellytä vielä sisältöjen hyvää osaamista.

ThingLink on loistava väline opittavien sisältöjen ja taitojen kokoamiseen selkeään ja kivan näköiseen pakettiin. Hyvää on myös se, että kuvaa voi muokata jakamisen jälkeenkin. Muutokset päivittyvät alkuperäiseen ThingLink-kuvaan. Interaktiivisen kuvan avulla oppilaita voi innostaa ja ohjata yksilöllisempään ja yhä itseohjautuvampaan oppimiseen.

Olen tehnyt vastaavanlaisia oppilaita osallistavia kuvia myös 7. luokan maantietoon ja 9. luokan biologiaan. Löydät ne myös täältä . ThingLinkin sivuilla voit kopioida (kloonata) ne itsellesi ja editoida niitä omaan käyttöösi sopivaksi. Kuvat löytyvät myös sivuston Facebook-ryhmästä.

Minulla on käytössä 35 euroa vuodessa maksava Teacher Premium lisenssi, joka mahdollistaa mm. myös 360-kuvien käytön. Eläimet – ThingLinkin kaltaisia kuvia voi kuitenkin tehdä myös ilmaisella perusversiolla –  ja mikä parasta, myös oppilaat voivat tehdä niitä itse.

Palaan 360- kuviin ja oppilaiden omiin ThingLink-kuviin myöhemmin. ThingLink on yksi suosikkisovelluksistani tällä hetkellä. Kannattaa kokeilla!

Oppimismerkit

 

Aikaisemmat blogikirjoitukseni koskivat oppimismerkkejä ja niiden käyttöä mm. formatiivisessa arvioinnissa.

 

Nyt oppimismerkit löytyvät täältä , ylävalikosta Materiaaleja oppimiseen ja opetukseen sekä Facebook-ryhmästä. Toivottavasti niille löytyy lisää innostuneita käyttäjiä.

Jatkossa jaan Facebook-ryhmässä uusimmat postaukset sekä materiaaleja ja vinkkejä biologogian ja maantiedon oppimiseen ja opetukseen. Liity Facebook-ryhmään ja tavataan siellä :)!

Oppimismerkit tekevät oppimisesta näkyvää ja kannustavaa

Viime keväänä otin oppimismerkit käyttöön 7. ja 8. luokan biologiassa ja maantiedossa. Niiden idean takana on digitaaliset osaamismerkit.

  • Digitaalisia osaamismerkkejä käytetään osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineenä. Ne osoittavat visuaalisesti henkilön osaamista. Osaamismerkkejä voi tehdä ja myöntää esimerkiksi Open Badge Factoryssa. Osaamismerkin saaja voi kerätä merkkejä omaan sähköiseen merkkireppuun, kuten Mozilla Backpackiin ja linkittää ne osaksi omaa ansioluetteloa tai sosiaalisen median sivustoille kuten Facebookiin tai LinkedIniin.

Biologiassa ja maantiedossa oppilaan oppimista ohjataan samankaltaisilla merkeillä. Merkit tosin ovat paperisia ja ne liimataan vihkoon ns. tulostaulukkoon. Osaamismerkin nimi muuttui oppimismerkiksi, koska nimi kuvaa oppilaan oppimista, eikä välttämättä vielä asioiden osaamista. Oppimismerkit ovat biologian ja maantiedon yksi formatiivisen arvioinnin välineistä. Ne tekevät oppimisen näkyväksi oppilaalle, opettajalle ja huoltajille.

Oppimismerkkejä on monenlaisia

IMG_9814IMG_9815IMG_9817IMG_9818

Oppimismerkkejä on helppo tehdä esimerkiksi Canva-sovelluksella muuttuvien tarpeiden ja oppilaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Osa oppimismerkeistä (ne vakavamielisimmät) liittyy selvästi opetussuunnitelman sisältöihin ja taitoihin (esimerkiksi Eliökokoelma, Kasvin kasvatus, Evoluutio ja Ekosysteemit). Osa oppimismerkeistä on ns. kevytmielisempiä ja niiden tehtävänä on koukuttaa oppilaat toimimaan (oppimaan) ja saamaan kivoja ja hauskoja kokemuksia. Ehkä juuri tästä syystä kevytmielisimmät oppimismerkit ovat niitä halutuimpia. Viime keväänä kahdensadan oppilaan koulussamme oli lähes 150 Kakkagurua (Kakkaguru – merkin sai, kun tunnisti eläinten jättämiä jälkiä ja jätöksiä hyvin). Oppimismerkkien avulla voidaan palkita oppilaan aktiivisuutta myös vapaa-ajalla. Seikkailija – tai Retkeilijä – merkin voi saada esimerkiksi viikonlopun telttaretkestä kavereiden tai kotijoukkojen kanssa.

IMG_4127.JPG

Design 33

Oppilas voi siis saada oppimismerkin, kun on saavuttanut jotakin hyvää. Hyvästä yrittämisestä, hyvästä työskentelystä tai toiminnasta, hyvästä lopputuloksesta tai hyvästä osaamisesta. Hyvä oppiminen tarkoittaa eri asioita eri oppilaille. Merkin myöntämisen perusteet ovat siten usein hyvinkin yksilöllisiä ja eri oppilaat voivat saada saman oppimismerkin eri kriteereillä. Oleellista on, että oppilas itse tietää mistä hyvästä hän merkin saa. Oppimismerkkien myöntämiseen liittyy siten aina jonkinlainen kannustava palaute, joka tukee ja ohjaa oppilasta yksilöllisiin ja mahdollisimman hyviin suorituksiin.

Oppimismerkit ohjaavat ja kannustavat oppilasta oppimaan

Tavoitteena, että oppilas oppii arvioimaan mitä hän jo osaa ja mitä on vielä opittava tai mitä hän haluaa oppia ja mitä sen eteen voisi tehdä. Merkit korvaavat numeerisen arvioinnin tai niitä käytetään numeerisen arvioinnin rinnalla.

Oppilas kerää oppimismerkit omaan vihkoon ns. tulostaulukkoon. Paperiset merkit ovat nopea myöntää ja liimata talteen. Oppimismerkin viereen oppilas kirjoittaa mistä hyvästä merkki on saatu. Oppimismerkkien lisäksi oppilas kerää taulukkoon kaikki mahdolliset oppimisen tulokset. Tulokset voivat olla arvosanoja läksynkyselyistä, kokeista tai leimoja ja tarroja hyvästä työskentelystä, hyvin tehdystä tuntitehtävästä jne.

Taulukko kertoo oppilaalle oppimisen sujumisesta. Jos tulokset eivät näytä oppilaan mielestä hyvältä, hän voi halutessaan parantaa suorituksiaan. Oppilas voi uusia läksynkyselyn tai kokeen tai tehdä tehtävän paremmin jne. Taulukon avulla myös opettajan on helppo palauttaa mieleen oppilaan oppimisen, työskentelyn ja edistymisen vaiheita. Sen avulla on helppo käydä arviointikeskusteluja ja antaa oppimista ohjaavaa palautetta. Myös huoltajat saavat tietoa oppilaan oppimisen edistymisestä, kun taulukko näytetään kotona.

img_9485.jpg

Osa oppimismerkeistä on oppilailla valmiina monisteessa vihon välissä. Samassa monisteessa on oppiaineen keskeiset sisällöt ja oppimisen tavoitteet. Kun oppilas on ansainnut oppimismerkin, hän leikkaa ko. merkin monisteesta ja liimaa sen taulukkoon.

Oppimismerkkien avulla oppilas oppii itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Kun oppilaat saavat kokoelman työskentelyyn ja taitoihin liittyviä merkkejä, he voivat ryhmissä miettiä mikä merkki kuuluisi ja sopisi itselle ja mikä kaverille. Keskustelut merkkien ympärillä ovat synnyttäneet hyviä keskusteluja toisten vahvuuksista. Kuten ”sä olet tässä tosi hyvä, tää kuuluu sulle, koska sä autat aina muita.”

Oppimismerkkien idean auetessa oppilaille, he ovat myös alkaneet itse ehdottamaan asioita, joista voisi saada oppimismerkin. Jo jaossa olevat oppimismerkit saattavat kannustaa oppilasta hankkimaan sen ehkä pelkästään jo merkin kuvan ja värin perusteella. Vihko on kiva avata, kun näkee värikkäiden oppimismerkkien kokoelman.

Oppimismerkkien avulla on helppo luoda tilanteita, joissa voi antaa oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta nopeasti, selkeästi ja perustellen. Niiden avulla tavoitteet voidaan asettaa yhdessä oppilaan kanssa (yksilölliset tavoitteet) tai yhdessä ryhmän kanssa (yhteiset tavoitteet).

Badges are a nice and a fun way to get motivated and to do your best

In our school we have learning badges. They are these little patches that you get when you have achieved something. We have them in our biology lessons, but in our opinion they could be in every subject . Our biology and geography teacher Rita Keskitalo brought this idea into our school.
There are many badges for many reasons. For example there is one for a gardener, a investigator and a hiker. We can get them on our biology lessons and hopefully soon in geography too. We glue them into our notebooks and write why we think we deserved the sticker. The badges also help our teacher keep up with our work and progress.

Our schools students have really liked these badges because they motivate us to work harder and when we get one, it feels like a price from our hard work. It`s also fun when the badges start to build up, we see them every time we open our notebooks. Overall these little badges are a nice and a fun way to get motivated and to do your best.

Written By: Henna and Emmi

”Oppimismerkeistä tulee onnistunut olo.”

Oppimismerkit

  • synnyttävät onnistumisen kokemuksia
  • aiheuttavat hyvää mieltä
  • kannustavat ja innostavat yrittämään ja oppimaan.
  • auttavat saavuttamaan oppimisen tavoitteita
  • kehittävät itse ja vertaisarviointitaitoja
  • tukevat oppimista
  • opettavat itseohjautuvuutta
  • tuovat konkretiaa oppimistuloksiin
  • osoittaa virheistä oppimisen merkityksellisyyden
  • lisäävät opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta
  • ohjaavat oppilasta kehittämään työskentelyään tavoitteiden mukaisesti
  • auttavat oppilasta ymmärtämään tavoitteet
  • lisäävät oppilaan tietoisuutta esim. arvioinnin tavoitteista ja kriteereistä
  • on formatiivisen arvioinnin väline

 

Lisäys 24.10.2018