Minun tarinani

Yläkoulun biologia päättyi omiin tarinoihin hedelmöityksestä tulevaisuuteen. Tehtävänä oli sijoittaa aikajanaan tapahtumia hedelmöityksestä syntymään sekä tapahtumia lapsuudesta ja nuoruudesta. Aikajanat päätettiin muutamien vuosien päähän tulevaisuuteen: missä olen 5-10 vuoden kuluttua tai mitä on tapahtunut 5-10 vuoden kuluessa? 

Made with Padlet
Oppilaiden aikajanat olivat hyvin henkilökohtaisia, joten tässä esimerkkinä vain opettajan tekemä aikajanan alku malliksi.
Minun tarinani – aikajanoihin liittyi myös oppimiskokonaisuus, jossa tutustuttiin omiin luonteenvahvuuksiin ja opeteltiin niiden sanoittamista.

Toimintaohjeita yläkoulun oppilaille 

Lähteinä:

Tämän oppimiskokonaisuuden tavoitteena on tulla tietoiseksi vahvuuskielestä ja vahvuussanoista, jotka ohjaavat huomaamaan myönteisiä puolia itsessä ja toisissa ihmisissä. Tavoite on ennen kaikkea oppia tunnistamaan omaa osaamista ja mahdollisuuksia ja sitä kautta lisäämään omia voimavaroja opiskelussa ja vapaa-ajalla. Tavoitteena on oppia sanoittamaan onnistumisia ja löytämään kenties piilossa olevaa osaamista. Myönteisten ja toimivien puoliemme löytyminen ja sanallistaminen lisäävät uskoa itseen ja omiin mahdollisuuksiin. Ne ovat tie myönteiseen itsetuntemukseen ja hyvinvointiin. 

Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen Huomaa hyvä! – toimintakortit auttavat luonteenvahvuuksien selvittämisessä ja sanallistamisessa.

Tykkään tehdä hommia porukassa, vaikka olisi jotain konflikteja jonkun kanssa osaa käyttäytyä asiallisesti. Olen yleisesti ihminen, joka ottaa vastuuta asioista, josta ei edes tarvitsisi. 

Yritän vetää ihmisiä mukaan tekemään jos he ovat jättäytyneet, sillä on hauskempaa tehdä yhdessä porukassa kuin selvitellä miten samaa tehdä yksin. Saan yleisesti hommat tehtyä ja keskityn kokoajan kehittämään taitoja jotka jo valmiiksi osaan. Olen vain johtajatyyppiä ja se on usein roolini jos olen ryhmässä. Mielestäni on hyvä olla vähintään yksi sellainen, joka voi auttaa kaikessa ja pitää porukan kasassa varsinkin työelämässä. 

Anna, 9.luokka.

A. Selvitä vahvuutesi VIA-kyselyn avulla:  https://www.viacharacter.org/ .  

  1. Rekisteröidy palveluun.  
  1. Valitse kieleksi suomi (vasemmasta yläkulmasta).  
  1. Klikkaa ”Osallistu ilmaiseen kyselyyn”.   
  1. Valitse ”Haluan osallistua kyselyyn nuorille” ja kieleksi suomi (oikealla olevasta laatikosta).  
  1. Kilkkaa ”Tee testi”.  
  1. Valitse ”Tee nuorisokysely itselleni”. 

B. Tutki kyselyn tuloksia ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. 

  1. Mikä on sinun ykkösvahvuutesi? Oletko samaa mieltä kyselyn tuloksen kanssa? 
  1. Mitkä ovat ydinvahvuuksiasi (kyselyn tuloksen viisi ensimmäistä vahvuutta)? Oletko samaa mieltä kyselyn tuloksen kanssa? 
  1. Mitä ydinvahvuudet (kyselyn viisi ensimmäistä vahvuutta) tarkoittavat? Tutustu niiden kuvauksiin. Kun tiedät, mitä vahvuussanat tarkoittavat, opit kiinnittämään omiin ja toisten vahvuuksiin paremmin huomiota. 
  1. Tuovatko ydinvahvuutesi sinulle energiaa ja innostusta? Kerro esimerkkejä tilanteista, joissa olet ollut energinen ja innostunut. 
  1. Miten ydinvahvuudet näkyvät persoonassasi? Voit kysyä tätä myös ystäviltäsi tai perheen jäseniltä. 
  1. Miten voisit hyödyntää ydinvahvuuksiasi opiskelussa? Miten ydinvahvuudet näkyvät opiskelussasi? Kirjoita esimerkki jokaisesta ydinvahvuudesta. 
  1. Miten ydinvahvuudet näkyvät vapaa-ajallasi? 
  1. Miten voisit tuoda ydinvahvuuksiasi esille esimerkiksi työhakemuksessa tai työhaastattelussa? 
  1. Mitkä ovat kasvuvahvuuksiasi eli kehitettäviä vahvuuksiasi? Missä tilanteissa voisit vahvistaa näitä vahvuuksiasi? Miten voit kehittää näitä taitoja? 
  1. Mitä asioita teet silloin kun käytät omia vahvuuksiasi? 

C. Opettele sanallistamaan omia vahvuuksiasi positiivisen CV:n avulla. 

  • Voit rakentaa positiivisen CV:n muistikirjaasi tai tehdä siitä helposti linkillä jaettavan julkaisun esimerkiksi Adobe Spark Pagella, Swaylla tai muulla itsellesi sopivalla tavalla. 
  • Rakenna positiivista CV:ta alla olevien otsikoiden alle. 
  1. Tervetuloa lukemaan positiivista CV:täni! 

Kirjoita kuka olet, mistä pidät ja mitä ovat kiinnostuksen kohteesi. Toivota ihmiset tervetulleiksi sivuillesi. 

  1. Kuva itsestäni 

Lisää kuva, jossa näkyy persoonasi, vahvuutesi ja jossa tapahtuu jotain sinulle mieluisaa. 

  1. Minä parhaimmillani 

Muistele ja kirjoita pienet tarinat sinusta! Katso taaksepäin ja mieti, mikä asia on ollut sellainen, jota tehdessä olet ollut täysin: 
 
• Energinen 
• Aidoimmillasi 
• Uppoutunut tekemiseen 
 
Kirjoita itsestäsi rohkeasti! Kerro tilanteista, jotka ovat olleet sinulle tärkeitä. Ajattele jotain sellaista hetkeä tai tapahtumaa, jolloin olet onnistunut ja teit jotakin sellaista, josta olet iloinen ja ylpeä. Ajattele tilannetta, jossa käyttäydyit tavalla, joka herätti toisissa ihastusta ja sait kehuja. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, jossa olet ollut rohkea kohdatessasi uuden haasteen ja mennyt kohti uutta ja olit ystävällinen toisille ja osoitit myötätuntoa. Ehkä se on tilanne, jossa saavutit tärkeän tavoitteen koulussa, vapaa-ajalla tai harrastuksessa. Kirjoita tarinaan, mitä tapahtui (mitä teit) ja miltä sinusta tuntui tällä hetkellä, kun muistelet kokemaasi. Voit kirjoittaa myös, mitkä vahvuudet sinussa mahdollistivat tämän hetken ja onnistumisen. Löysitkö itsestäsi tilanteessa jotain uusia ja yllättäviä puolia? Paina samalla nämä tärkeät muistot sydämeesi ja arvosta itseäsi!  

3.1. Täynnä energiaa! 

Mitkä asiat energisoivat sinua? Mitä vahvuuksia käytät, kun teet asioita, jotka energisoivat sinua? Mitä tunteita tunnet, kun teet asioita, joista innostut? 

3.2. Minä aidoimmillani 

3.3. Täysin uppoutuneena 

  1. Minä olen 

Kirjoita millainen olet, mitä vahvuuksia sinulla on ja mistä olet saanut toisilta positiivista palautetta. Hyödynnä VIA-kyselyn tuloksia ja tee loppuun luettelo vahvuussanoista, jotka kuvaavat sinua. 

Kirjoita myös kiinnostuksesi kohteista ja asioista, joita teet mielelläsi vapaa-ajalla. 

  1. Asioita ja tavaroita, jotka ovat minulle tärkeitä 

Tee kuvakollaasi asioista ja/tai tavaroista, jotka ovat sinulle tärkeitä ja kuvaavat sinua ja kiinnostuksesi kohteita. 

  1. Vahvuuspalaute 

Pyydä esimerkiksi kavereilta, kotijoukoilta tai opettajiltasi vahvuuspalautetta. Voit käyttää apuna alla olevia kysymyksiä. Anna vastavuoroisesti myös itse vahvuuspalautetta palautteen antajalle. 

  • Mitä asioita arvostat minussa? 
  • Mitkä ovat parhaita ominaisuuksiani? 
  • Mitkä ovat vahvuuksiani? 
  • Milloin olet erityisesti huomannut vahvuuteni? 
  • Mitä olet oppinut minulta? 
Myös Voi hyvin lukiossa – kurssin opiskelijat tutustuivat luonteenvahvuuksiinsa ja tekivät positiivisen CV:n.
Luonteenvahvuuksiin tutustumisen jälkeen aloitettiin 9. luokan maantieto pohtimalla omia tavoitteita ja kirjoittamalla ne näkyviin Maantietoa – muistikirjaan. Tehtävänä oli kuvailla omia tavoitteita esimerkiksi alla olevien kysymysten avulla.
  • Missä opiskeluun ja työskentelyyn liittyvissä asioissa onnistuit biologiassa? Miten aiot hyödyntää niitä maantiedossa? 
  • Missä opiskeluun ja työskentelyyn liittyvissä asioissa aiot parantaa? 
  • Millä tasolla olet kiinnostunut maantiedon sisällöistä ja taidoista? 
  • Mitkä ovat omat oppimistavoitteesi maantiedossa? 
  • Mitä oppimisen ja työskentelyn taitoja haluaisit oppia maantiedossa? 
  • Miten voisit hyödyntää ydinvahvuuksiasi maantiedon opiskelussa ja työskentelyssä oppitunneilla? 
  • Miten voisit vahvistaa kehitysvahvuuksiasi maantiedon opiskelussa ja työskentelyssä oppitunneilla? 

Miten voisit hyödyntää ydinvahvuuksiasi maantiedon opiskelussa ja työskentelyssä oppitunneilla? 

Voin käyttää luovuuttani ja keksiä oman tavan toteuttaa tehtävän. Oppimisen iloa voi tuoda esille milloin vain, mutta luulen, että se tulee esille ihan hyvin. Utelijaisuus on aina hyödyllistä kun haluu oppii. Voin käyttää arviointikykyäni monissa asioissa. Ja sosiaalista älykkyyttä vaikka ryhmätöissä. 

Oppilas, 9. luokka

Nyt opiskelu jatkuu ryhmissä – toivottavasti luonteenvahvuuksia hyödyntäen ja vahvistaen.

Onko kysyttävää?

Yleensä oppilailla ei ole kysyttävää. Tai jos on, niitä tekevät usein luokassa samat oppilaat.


Mitä voisin tehdä toisin ja innostaa oppilaat ihmettelemään, ajattelemaan ja tekemään kysymyksiä?

 

Kysymyksiin piti löytää vastauksia ja ongelmaan ratkaisu. Talvilomalla etsimiseen oli aikaa. Ajauduin Tiina-Maria Päivänsalon blogisivuille: Oppimisen taidot ja Ajattelen siis opin.

Tiina-Marian sivuilta sain – jälleen kerran – ideoita, miten opettaa oppilaita oppimaan eli tällä kertaa kysymään (ajattelemaan). Löysin myös hyviä vinkkejä ajattelun näkyväksi tekemisestä Visible Thinking – ja Thinking Routines – sivuilta sekä Älliä-sivuilta.

Alla olevat asiat ovat pääasiassa lainauksia Tiina-Marian Kysyviä työtapoja – juttusarjan kirjoituksista Ennakoivat kysymykset, Sisällön jäsentäminen kysyen ja Parhaat viimeiseksi sekä niiden (ja edellä olevien muiden lähteiden) synnyttämistä muutamista omistakin ideoista.

Tavoitteenani on ollut selkeyttää kysymysten tekemisen merkitystä ja ohjeistusta omille yläkouluikäisille oppilailleni.

 

Miksi kannattaa tehdä kysymyksiä? 

Kysyminen ja kysymysten herääminen on hyvä alku oppilaan oppimiselle.  Kysyminen on osa taitavaa opiskelua. Se on taito, jota voi ja pitää harjoitella.

Kysymisen harjoittelu kannattaa aloittaa tekemällä kysymysten tekemisen tavoitteet oppilaille selkeäksi ja ymmärrettäväksi.

Kysyminen

  • on taitavaa ajattelua (ja oppiminen on ajattelua)
  • ei ole tietämättömyyden paljastamista
  • kertoo, että oppilas on ajatellut asiaa ja tekee oppilaan ajattelun näkyvämmäksi
  • avaa mielen poimimaan tietoa
  • ohjaa oppilaan jäsentämään tietoa kysymysten avulla ja ajattelemaan
  • auttaa oppilasta tunnistamaan asiat, joista pitäisi tietää lisää
  • auttaa oppilasta kuuntelemaan tarkemmin ja muistamaan vastauksia paremmin
  • herättää ja ylläpitää uteliaisuutta, innostusta, kiinnostusta, motivaatiota

Oppilaiden kysymykset ovat tärkeitä myös opettajalle.

Kysymykset

  • auttavat opettajaa opettamaan paremmin ja varmistavat siten oppilaalle paremman oppitunnin
  • antavat opettajalle tietoa siitä, mikä opiskeltavassa asiassa on vaikeaa tai mikä asia pitää selittää tarkemmin
  • tekevät oppitunnista yhä vuorovaikutteisemman ja elävämmän

 

Miten kysymyksiä voi sisällyttää osaksi työskentelyä? 

Ohjeita oppilaille:

 

A) Ennen uuden aiheen oppimista, mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Ne helpottavat uuden oppimista javoivat auttaa sinua kiinnostumaan ja innostumaan asiasta.

Jos esität kysymyksiä muille, huomaat, että oppiminen etenee kysymysten varassa sujuvasti yhdessä keskustellen. Oppitunti saattaa olla kiinnostavampi ja elävämpi kuin ennen.

 

  1. Mitä kokemuksia sinulla on asiasta?
  • Mitä jo tiedät asiasta?
  • Mitä kokemuksia sinulla on asiaan liittyen?
  • Luuletko asiasta jotakin?
  • Oletko kuullut asiasta jotakin?
  • Haluaisitko tarkistaa tai tarkentaa käsitystäsi asiasta?

 

2.  Mitä haluat tietää? Mistä olet utelias? Tai jos et itse ole vielä kiinnostunut, eläydy sellaisen ihmisen asemaan, joka on kiinnostunut. Mitä hän haluaisi tietää asiasta?

3. Mitä pitäisi tietää? Mikä olisi hyvä tietää?

4. Kun olet oppinut asian, mitä sinun pitäisi tietää?

 

B) Uuden asian oppimisen kohdalla, mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Ne auttavat sinua tunnistamaan, valikoimaan ja muistamaan tärkeimpiä tietoja opittavasta asiasta.

Mihin kysymykseen tämä on vastaus? 

Yksin:

Lue oppikirjan luku kappale (eli väliotsikoiden alla olevat tekstit) yksi kerrallaan. Pysähdy aina yhden kappaleen jälkeen ja mieti: Mihin kysymykseen tämä on vastaus? Kirjoita kysymys muistiin vihkoon.

Esimerkki:  Mihin kysymykseen tämä on vastaus?  Koira on ihmisen kesyttämistä eläimistä vanhin. Kesyyntymisen alkuaikoina koirasta on ollut hyötyä varoittavana vahtina sekä jätteensyöjänä. Pohjoisessa koira oli tehokas vetoapu, ja karjankasvatuksen alkaessa sitä käytettiin paimentajana. Myös metsästyksessä koira on korvaamaton apu. Vielä nykyäänkin koiria käytetään samoihin tehtäviin. Koiran tehtävät ovat kuitenkin laajentuneet ja mukaan on tullut muun muassa huume-, opas-, hypo-, vartio sekä pelastuskoiria: monissa tehtävissä hyödynnetään koiran tarkkaa hajuaistia. Erityisesti ihmisen kanssa kasvatetut koirat on helppo opettaa tekemään asioita ihmisen käskystä, ja ne ovat helposti motivoitavissa makupaloilla, leluilla tai sosiaalisella kontaktilla. (Lähde: Wikipedia)

Esimerkkikysymys, johon eo. teksti on vastaus: Miten eri tavoilla koiraa voidaan hyödyntää ihmisen apuna? 

 

Kun olet lukenut koko luvun, kertaa asiat käymällä kysymykset läpi ja vastaamalla niihin mielessäsi.

Kysymysten avulla sinun on helppo palauttaa mieleen opittavien asioiden tärkeimpiä asioita ja kerrata esimerkiksi kokeeseen.

Parin kanssa:

Lue parisi kanssa oppikirjan luvun yksi kappale kerrallaan. Pysähtykää aina yhden kappaleen jälkeen kysymään ja vastaamaan. Sovi parisi kanssa, kumpi kysyy ensin ja kumpi vastaa. Kysyjä miettii, mihin kysymykseen tekstissä vastataan. Vastaaja selittää vastauksen omin sanoin. Kysyjä seuraa kirjasta ja voi antaa vihjeitä vastaajalle. Tarvittaessa voitte lopuksi täydentää vastausta yhdessä tekstin avulla.

Jatkakaa lukemista seuraavan kappaleen verran ja vaihtakaa rooleja. Nyt toinen kysyy ja toinen vastaa. Jatkakaa samalla tavalla, kunnes opiskeltava asia on käsitelty.

 

Villit ja vapaat kysymykset 

Lue oppikirjan luku. Kun luet ajatuksella, mieleesi todennäköisesti tulee kaikenlaisia kysymyksiä. Kirjoita kaikki kysymyksen muistiin vihkoon. Älä suodata tai mieti kysymysten laatua, vaan kirjoita todellakin ihan kaikki mieleen tulevat kysymykset muistiin.

Lukemisen jälkeen valitse mielestäsi 2-4 parasta kysymystä, jotka liittyvät jollakin tapaa opiskeltavaan asiaan. Esitä kysymykset muille ja etsikää yhdessä niihin vastauksia. Mihin kysymyksiin ette löytäneet vastauksia?

 

Opettele ja ihmettele 

Opettele oppikirjan luku sinulle sopivalla tavalla. Tee opiskeltavasta asiasta esimerkiksi käsitekartta. Mieti samalla vastauksia alla oleviin kysymyksiin ja kirjoita ne muistiin vihkoon.

  • Mitä ajatuksia sinulle heräsi?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitä haluaisit tietää lisää?
  • Mihin luvun tietoja voisi soveltaa?

Keskustele kysymyksistä ja vastauksistasi ryhmäsi kanssa. Jakaa ajatuksenne myös koko luokan kesken.

 

Katso, ajattele ja ihmettele (kysymyksiä kuvasta) 

Kuvat sisältävät paljon tietoa. Saat kuvien sisältämän tiedon käyttöön esittämällä kysymyksiä kuvasta.

Opettele lukemaan kuvia ja oppimaan niiden avulla.

Katso kuvaa tarkasti.

  • Mitä näet kuvassa? Mitä kuva esittää?
  • Mitä kuvassa tapahtuu? Miksi?
  • Miten reagoit, kun näit kuvan?
  • Mihin asiaan kiinnitit ensimmäisenä huomion?
  • Missä kuva on otettu?
  • Milloin kuva on otettu?
  • Miten kuva liittyy opiskeltavaan asiaan?
  • Onko kuva totta? Onko kuvaa muokattu?
  • Mikä on kuvan tehtävä?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitä haluaisit tietää kuvaan liittyvästä asiasta?
  • Kuvittele itsesi kuvaan. Mitä aistisit ympärilläsi? Mitä tunteita kokisit? Mitä haluaisit tehdä?
  • Keksi itse lisää kysymyksiä!

 

Opi ajattelemaan rohkeasti ja luovasti 

Opettele ajattelemaan villisti, rohkeasti ja luovasti. Pohdi asioita monipuolisesti ja kokeilevasti. Opettele opiskeltava aihe sinulle sopivalla tavalla. Tee aiheesta kysymyksiä alla olevien kysymysmallien avulla.

  • Mitä tapahtuisi, jos…?
  • Oletetaan, että…?
  • Entä jos…?
  • Entä, jos tietäisimme…?
  • Mitä varten…?
  • Mitä/mikä muuttuisi, jos…?

 

Tiedon yhteys sinuun 

Opettele oppikirjan luku sinulle sopivalla tavalla. Mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin. Kirjoita vastaukset muistiin vihkoon.

  • Miten asia näkyy omassa elämässäsi?
  • Miten uusi opiskeltava asia liittyy siihen, mitä tiesit asiasta jo ennen?
  • Miten opiskeltava asia liittyy sinun omaan arkielämääsi?
  • Mitä uusia ajatuksia sait?
  • Miten uudet ajatukset vaikuttavat toimintaasi ja arkeesi?
  • Mikä asia jäi vielä mietityttämään/hämmentämään? Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitkä kysymykset sinulle herää nyt, kun tiedät asiasta enemmän?
  • Mitä uutta huomasit/ajattelit?

 

C) Kun kertaat asioita, tee kysymyksiä itsellesi opiskelluista asioista.

Kysele itseltäsi 

Tee opiskeltavasta aiheesta 4-6 kysymystä. Käytä apuna alla olevia kysymysmalleja. Pyri käyttämään tietoa eli älä vain toista lauseita oppikirjan kappaleista.

  • Mitä…?
  • Miksi…?
  • Miten…?
  • Milloin…?
  • Miten asia/ilmiö/tilanne olisi erilainen, jos…?
  • Mitä…tarkoittaa?
  • Miksi… on tärkeä?
  • Mitä vaikutuksia…on?
  • Mihin … voidaan verrata?
  • Millä perusteella…?
  • Miten… käytetään?
  • Miten… voidaan kuvata toisin?
  • Miten … liittyvät toisiinsa?
  • Mitkä ovat…heikkoudet ja vahvuudet?
  • Miten … ja … ovat erilaisia?
  • Miten … ja … ovat samanlaisia?
  • Mikä aiheuttaa…? Miksi?
  • Millaisia esimerkkejä… voidaan antaa?
  • Mihin suurempaan kokonaisuuteen… liittyy?
  • Miten… voidaan soveltaa arjessa?
  • Mitä hyötyä minulle on…?

 

D) Kun olet mielestäsi oppinut opiskeltavan asian, testaa osaatko oikeasti vai luuletko vain. Palaa tekemiisi kysymyksiin ja vastaa niihin mielessäsi tai selitä vaikka pehmolelullesi.

 

E) Arvioi tekemääsi työtä tai vastauksiasi kokeessa tai testissä.

Mieti vastauksia alla oleviin kysymyksiin.

  • Missä onnistuit?
  • Mitkä asiat osasit?
  • Mikä meni pieleen? Mitä et tarkalleen osannut?
  • Mitä asioita jäi puuttumaan?
  • Mitä sinun olisi pitänyt tietää tai osata?
  • Mitä olisit voinut tehdä toisin?
  • Mitä asioita opit koetta/työtä tms. tehdessäsi?
  • Saavutitko tavoitteesi?
  • Mitä aiot tehdä jatkossa?

 

Minkälaisia kysymyksiä syntyi yläkoulun maantiedon oppitunneilla? 

Talviloman jälkeen, viime viikolla kaikilla oppitunneilla käsiteltiin kysymisen merkitystä oppimiselle ja opeteltiin ohjatusti kysymysten tekemistä.

 

7. ja 8. luokan maantiedon oppitunneilla lähdettiin liikkeelle ajankohtaisesta uutisesta ja siihen liittyvästä kuvasta: Kanarian saarten hiekkamyrskystä. Oppilaat tutkivat kuvaa, jossa oli lentokone Gran Canarian tai Teneriffan lentokentällä hiekkamyrskyssä. Tehtävänä oli miettiä alla oleviin kysymyksiin vastauksia.

  • Mitä haluaisit tietää kuvaan liittyvästä asiasta? Mistä olet utelias?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?

Oppilaiden tekemiä kysymyksiä kuvasta:

  • Mitä kuvassa tapahtuu?
  • Miksi lentokone ei melkein näy?
  • Miksi ilma on noin sumea?
  • Saako mennä ulos?
  • Mistä ilmaan tulee hiekkaa?
  • Tuleeko ilmasta oireita?
  • Onko hengittäminen vaikeaa?
  • Onko tuuli kylmä?
  • Miksi siellä on hiekkamyrsky? Onko se vaarallinen?
  • Missä lentokone on? Onko koneessa matkustajia?
  • Milloin kuva on otettu?
  • Onko lentokone rikki?
  • Mitä kuvan ottaja teki tuollaisessa paikassa?
  • Mitä kuvassa ei näy? Mitä lentokoneen ympärillä on?
  • Onko kuvaa muokattu?
  • Kuoliko kukaan? Ovatko ihmiset kunnossa?
  • Jos tuonne ulos menee, sattuuko hiekka?
  • Onko lentokone tehnyt pakkolaskun?
  • Missä maassa lentokone on?
  • Suljettiinko myrskyn takia teitä?

Kysymysten tekemiseen oppilailla oli vähintään 5 minuuttia rauhallista ja hiljaista aikaa ajattelemiseen. Sen jälkeen oppilaat esittivät kysymyksiä koko luokalle ja useimpiin kysymyksiin aina joku tiesi vastauksen. Oppitunti eteni kysymys kysymykseltä, vuorovaikutteisesti ja keskustellen. Samalla (kuin ohimennen…) opeteltiin hahmottamaan maailman karttakuvaa (Suomi, Espanja, Kanarian saaret, Afrikka, Sahara jne.)  ja syvennettiin tietoa mm. maapallon lämpöoloista (… kylmästä Suomesta moni lähtee talvilomalla lämpimille Kanarian saarille…), kasvillisuusalueista, luonnonolojen vaikutuksesta ihmisen toimintaan sekä ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista.

 

9. luokan maantiedossa aiheena oli kulttuurit ja siihen liittyvä oppikirjan luku Ihmisillä on erilaisia kulttuureja. Oppilaiden tehtävänä oli opetella aihe itselleen sopivalla tavalla ja miettiä alla oleviin kysymyksiin vastauksia.

  • Mitä ajatuksia sinulle heräsi?
  • Mitä kysymyksiä sinulle heräsi?
  • Mitä haluaisit tietää lisää?

Tuloksena oli aivan loistavia kysymyksiä ja pohdintoja (ja niistä seurasi huimia keskusteluja…)!

Esimerkiksi:

Mitä tapahtui kysymysten tekemisen jälkeen?

 Tadaa! Oppilailla oli kysyttävää! 

Kaikilla oli jotakin kysyttävää – ja aivan loistavia kysymyksiä. Oppitunnit etenivät oppilaiden esittämien kysymysten (ja vastausten) mukaan, ryhmissä ja koko luokan kanssa. Osaan kysymyksistä löydettiin vastauksia, osaan ei. Oppitunnit eivät olleetkaan opettajan yksinpuhelua tai ryhmien äänetöntä työskentelyä. Oppilaat keskustelivat keskenään ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Ja mikä parasta: kysymyksiä syntyi lisää ja lisää – ja oppilaat vaikuttivat kiinnostuneilta ja innostuneilta.

 

 


Miksi minun esittämät kysymykset eivät ole olleet yhtä
vaikuttavia ja innostavia? Nyt tiedän vastauksen.

 

Kotitehtäväksi oppilaat saivat lukuläksyn – jälleen kerran. Tällä kertaa oppikirjan luku piti lukea todellakin ajatuksella:

Lue oppikirjan luku yksi kappale kerrallaan.
Yksi kappale on väliotsikon alla oleva teksti.
Pysähdy aina yhden kappaleen jälkeen ja mieti:
Mihin kysymykseen tämä on vastaus?
Kirjoita kysymys muistiin vihkoon.

Esimerkki:

 

Ensi viikolla kysellään lisää!