Avainsana-arkisto: maantieto

Toimivaa maantietoa!

Blogihiljaisuudesta huolimatta maantiedon oppitunneilla opiskellaan edelleen yksilöllisemmin ja vapaammin sekä toivottavasti myös toimivammin ja vaikuttavammin :).

Esimerkkinä 7. luokan maantieto

Oppikirjat: GEOIDI Elämän edellytykset ja AVARA Maailma

Sisältöjä ja tavoitteita:

Näyttökuva 2017-11-21 kello 16.05.16Oppimisen periaatteet:

Maantiedossa oppiminen etenee aihekokonaisuuksittain.

7. luokalla aihekokonaisuudet ovat

  • Auringon valo ja lämpö
  • ilma
  • vesi
  • maankuori ja
  • ravinto.

Jokaiseen aihekokonaisuuteen käytetään noin neljä oppituntia (4 x 75 minuuttia).

Oppitunneilla

  • oppimisen sisältö- ja taitotavoitteet kerrataan joka tunnin alussa
  • oppilas voi opiskella omaa tahtia
  • tavoitteena on opiskella vuorovaikutuksessa muiden kanssa, keskustellen, kysellen ja auttaen
  • oppikirjat ovat oppimisen perusta
  • oppilas tekee aihekokonaisuudesta käsitekartan tai muunlaiset muistiinpanot vihkoon tm.
  • oppilas valitsee oppikirjan tehtävistä itselleen sopivimmat ja mieluisimmat (tavoitteena on valita kuitenkin erityyppisiä tehtäviä, joissa voi oppia erilaisia taitoja)
    • oppilas voi tehdä tehtäviä vihkoon tai esimerkiksi OneNoteen
    • oppilas tarkistaa, korjaa ja täydentää tehtävien vastauksia koulussa
  • oppilas voi valita itselleen sopivimmat ja mieluisimmat Toimi ja vaikuta – tehtävät (kortit)
    • tekemällä Toimi ja vaikuta – tehtäviä oppilas oppii myös laaja-alaisen osaamisen taitoja
    • Toimi ja vaikuta – tehtävät mahdollistavat myös monialaisen oppimisen
    • osa oppilaista on Nordplus junior – hankkeemme Nordic Go – oppilaita: tavoitteena on, että he tekevät tehtäviä yhdessä islantilaiset oppilaiden kanssa
  • oppilas päättää itse kotitehtävistään mutta lukuläksy on jokaisen läksy: oppilas opiskelee kotona ne kappaleet, joiden aiheita on oppitunnilla opiskellut
  • jokaisen aihekokonaisuuden jälkeen oppilas arvioi työskentelyään ja oppimistaan
  • oppilas kerää tehtävistä ns. osaamismerkkejä eli tarroja ja leimoja
  • on myös yhteisiä opetustuokioita, joissa keskitytään keskeisimpiin, vaikeimpiin, kiinnostaviin, ajankohtaisiin asioihin – aina tilanteen ja tarpeiden mukaan
  • yhteiset arviointikeskustelut ohjaavat oppimista ja opetusta

Oppimista ohjaava moniste:

Toimintaohjeita maantietoon 7

Oppilaan oppimista ohjaava moniste.

Toimi ja vaikuta – kortit

Toimi ja vaikuta kortit

Oppilas voi valita viidestäkymmenestä Toimi ja vaikuta – kortista itselleen mieluisimman tehtävän.

Toimi ja vaikutta kortti 2

Toimi ja vaikuta – tehtävät liittyvät opiskeltaviin aihekokonaisuuksiin. Niitä tekemällä oppilas oppii myös laaja-alaisen osaamisen taitoja.

Teachers are working in summer too

Dia01

Last September Reykjavik’s school director asked me if I would keep a workshop to Icelandic teachers about individual learning in biology and science. Cause of this question was my presentation about individual and collaborative learning in biology and geography which was spread in social media in Iceland and woke up interest in teachers of Iceland. I said yes, I would.

And now it is time to keep my words. Whole summer (this is what teachers do in their summer holidays ;)) I have build up my workshop.

I’m excited and slightly terrified. This is the first time for me to keep the workshop in English. But I hope I survive. Luckily I have a Icelandic colleague, Þóra with me as a co-worker and a support. Together we will surely  be successful.

Here is the description and materials of workshop. If you got interested please feel free to contact me.

Workshop description

INDIVIDUAL LEARNING IN BIOLOGY/SCIENCE  

Date 

Thursday 10.8.2017 for primary school teachers (grades 5-7) and lower secondary teachers (grades 8-10)

Time 

6 hours, 9 am – 15 pm

Overview

The Individual Learning in Biology Workshop is designed for teachers who are interested in new pedagogies and ICT as a learning tool.

The workshop will focus on individual/personalized learning of biology/science. The workshop is designed to help teachers familiarise themselves with the new pedagogies such as individual/personalized learning of biology/science, as well as using ICT as a learning tool. It will provide teachers with tips on how to get started with more individualized teaching and learning. In the workshop, the participants have time to make their own lesson plans for learning periods or multidisciplinary learning modules with other teachers.

The workshop may change the way you think about teaching biology/science. If you are ready for that –  welcome!

Subject areas/topics 

  • biology, science
  • 21st century skills
  • new curriculum
  • new pedagogies
  • individual/personalized learning
  • diverse learning assessment methods
  • ICT as a tool of individual/personalized learning

Preparation

Before attending the workshops, the participants should know the main goals of the new curriculum in natural sciences (pages 167-180).  They should preview the Spark Page presentation: Biology and geography Individually, collaboratively and freely by Rita Keskitalo   https://spark.adobe.com/page/fMdNkTbvm1FyU/

Participants should be prepared to share their own practices and learning tools with the others. This will ensure that participants will get most out of the workshop. In the workshop, the participants will need their phones and tablets or laptops.

Homework  

After the workshop the participants will be given a homework assignment where they are supposed to design a learning period and try it in practice in their classroom. Participants should do experiments in their own classroom on how new pedagogies like individual learning work in practice. Participants will later meet up with Þóra and share their experience.

Trainers  

The trainers of these workshops are Rita Keskitalo and Þóra Skúladóttir. Rita is a teacher of biology and geography at a secondary school in Finland and Þóra is a teacher of biology, chemistry and physics in Háteigsskóli.

Materials of Workshop

Presentation

Unfinished. But it is here.

8 steps for learning

Ocean Activities

Goals and evaluation of workshop

Biologiassa ja maantiedossa voi oppia yksilöllisesti, yhteisöllisesti ja vapaasti

Kaksi vuotta sitten, keväällä 2014 aloitin yksilöllisen oppimisen kokeilut 7. ja 8. luokan maantiedossa. Tein oppilaille kolme valmista oppimispolkua: Opi perusasiat, Syvennä osaamistasi ja Vahvista osaamistasi. Toisin sanoen luokittelin oppikirjan tehtäviä kolmeen oppimispolkuun. Oppilaat arvioivat yksilöllisen oppimisen menetelmän pääosin hyväksi. Vuorovaikutus oppilaiden ja opettajan välillä lisääntyi. Opettaja oppi tuntemaan oppilaiden tiedot ja taidot paremmin.

Tehtäväpainotteiset oppimispolut alkoivat kuitenkin tuntua tylsiltä ja puuduttavilta. Tehtävien tekemisestä tuli liian itsetarkoituksellista ja oppimaan oppimisen taitoja rajoittavaa.

Lisäksi yksi suurimmista ongelmista oli oppimisen aikatauluttaminen. Oppilaiden etenemisvauhdit olivat hyvin erilaisia. Osa oppilaista jumittui, osan vauhti kiihtyi. Yhteisten opetuskeskustelujen sijoittaminen kaikille oppilaille sopivaan paikkaan oli mahdotonta. Kokeet, testit tai muut arviointitilaisuudet ruuhkautuivat.

Oppimista ja opetusta piti siis muotoilla lisää.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin biologian ja maantiedon oppiminen on vieläkin yksilöllisempää ja yhteisöllisempää. Vapaampaa. Nykyinen toimintatapa on muotoutunut kokemusten, oppilaiden palautteiden sekä henkilökohtaisen oppimisympäristön ja – verkoston (pääosassa uutissyötteet, blogit, Facebook, Twitter, Vimeo, Flipboard ja Scoop.it.) avulla.

Oppimisen muotoilu alkaa oppimiskokonaisuuksien suunnittelusta

Oppimiskokonaisuuksien suunnittelun perustana ovat opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt (päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle). Uuden opetussuunnitelman myötä oppimisen päätavoitteeksi nousee laaja-alainen osaaminen (biologian ja maantiedon ”keinoin”):

  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • Monilukutaito
  • Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
  • Työelämätaidot ja yrittäjyys
  • Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

 

Oppiminen alkaa oppimiskokonaisuuksien esittelystä ja tavoitteista

Oppimiskokonaisuudet näyttäytyvät oppilaille esimerkiksi ns. pallomonisteina. Ne sisältävät tavoitteita, sisältöjä ja niihin liittyviä oppimistehtäviä (yhteistoiminnallisia tehtäviä, tutkimuksia, retkiä jne.), oppimisen tapoja, tiedonlähteitä (videoita, animaatioita, verkkosivuja) ja usein myös yhteyksiä muihin oppiaineisiin.

Oppimiskokonaisuudet alkavat yleensä opettajajohtoisella johdannolla (5-10 min). Sen tavoitteena on tuoda tavoitteet näkyväksi oppilaille ja tietysti myös innostaa oppimaan. Varsinainen – ehkä se aidoin – innostus syntyy kuitenkin oppimisen aikana, kun oppilas saa vaikuttaa siihen miten oppii ja mitä oppii. Rakentava, myönteinen palaute toimii kannustajana ja innostajana. Esimerkiksi yksilölliset huomiot ja kehut, wilmakehut, yhteiset wilmaviestit kotijoukoille, tarrat, leimat ja yllätyspalkinnot toimivat hyvinä kannustajina.

Oppiminen voi tapahtua yksilöllisesti ja yhteisöllisesti – vapaasti

Oppimiskokonaisuudet ohjaavat oppilaan oppimista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Toisaalta oppilailla on vapaus valita, mitä oppimistehtäviä he tekevät, millä menetelmin ja millä laajuudella. Oppimistehtäviä voidaan myös muokata jokaiselle oppilaalle sopivammaksi – yhdessä ideoiden ja oppilaiden kiinnostuksen kohteiden mukaan. Oppilaat voivat valita myös kotitehtävien määrän. On kuitenkin suositeltavaa, että oppilas vähintään lukee oppikirjaa ja katsoo aiheeseen liittyviä videoita.

Omilla valinnoillaan oppilaat rakentavat siis itse omia oppimispolkujaan.

Oppimiskokonaisuuksissa yksi tiedonlähde – monien muiden joukossa – on oppikirja. Hyvä oppikirja sisältää sopivasti valmiiksi jäsenneltyä, ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa biologian tai maantiedon ilmiöistä. Oppikirja sopii erityisesti oppilaille, joille verkossa suunnistaminen ja verkon tietomassojen hallinta on vaikeaa – eli itse asiassa aika monelle. Oppikirja toimii myös hyvänä tiedon hakusanojen lähteenä. Sen avulla on helpompi löytää muille tiedonlähteille.

Oppimiskokonaisuuksien oppiminen tapahtuu yhä useammin yhdessä muiden kanssa. Mutta yksinkin saa oppia. Oppimiskokonaisuuksiin käytettävä aika on opettajan ohjaamaa, kontrolloimaa, mutta oppimiskokonaisuuden ”sisällä” oppilaat opettelevat aikatauluttamaan omaa oppimistaan.

IMG_0339.jpg

Oppilaat voivat työskennellä yksin tai yhdessä. Parhaimmillaan oppiminen on hyvin itseohjautuvaa. Ryhmissä syntyy hyviä keskusteluja ja pohdintoja. Opettaja toimii tilanteiden mukaan: ideoi, innostaa, kannustaa, haastaa, ohjaa, tukee, eriyttää – ja opettaa.

IMG_0392

Oppilailla on vapaus tehdä myös oppikirjan tehtäviä omaa tahtia eteenpäin. Tai jättää tekemättä. Tänä keväänä erityisesti 7. luokan oppilaiden keskuudessa on syntynyt ilmiö, jossa oppilaat tekevät urakalla tehtäviä. Osa oppilaista on tehnyt – ja tarkistanut – jo kaikki tehtävät.

IMG_0116Tavoitteena on ohjata oppilaita oppimaan myös oppimisen taitoja. Tässä kuvassa oppimisen menetelmiä on pisteytetty 3 – 10 pisteeseen. Se konkretisoi tapoja, joilla oppilas voi oppia. Oppilas voi valita niistä itselleen sopivimpia. Jokaisesta kerätystä 10 pisteestä oppilas saa nalleleiman. Tämän tavan nimeksi tuli nalletekniikka. Ei kovin tieteellistä mutta kuvaavaa ja toimivaa 🙂 . Pisteiden kerääminen innostaa oppimaan eri tavoilla ja tukee myös itsearvionnissa.

Yhteiset opetuskeskustelut tukevat oppimista

Oppimiskokonaisuuksia rytmittävät ja aikatauluttavat opettajajohtoiset ja kaikille yhteiset opetuskeskustelut (10-15 min). Lyhyiden opetuskeskustelujen tavoitteena on selkeyttää opittavia asiasisältöjä. Niissä keskitytään muutamaan keskeisimpään ilmiöön, syy- seuraussuhteiden ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Apuna on 2-3 kuvaa, animaatio tai lyhyt video. Tässä vaiheessa asiat ovat vähintäänkin jonkin verran tuttuja oppilaille, koska he ovat opiskelleet niitä ns. omin päin. Siksi yhteisissä opetuskeskusteluissa he pystyvät ottamaan paremmin osaa keskusteluun ja kyselemään. Tällä tavoin opettajajohtoisetkin tilanteet voivat parhaimmillaan olla keskusteluja – ei luentoja.

Näyttökuva 2016-03-29 kello 16.15.00Oppilaiden omat laitteet – käytännössä puhelimet – ovat oppimisen välineitä lähes joka oppitunnilla. Puhelimen avulla voidaan kartoittaa ennakkotietoja, kysyä mielipiteitä, rakentaa ja jakaa tietoa, ottaa kuvia, tehdä videoita, julisteita jne. Esimerkiksi 7. luokan oppilaat rakensivat Instagramiin yhteisen eliökokoelman @seiskojeneliot. Lisäksi kaikki oppilaat voivat jakaa sisältöä @biogeoilua – Instagramissa ja OBi Yläkoulun biologiaa ja maantietoa – Facebooksivuilla. Tavoitteena on oppia sosiaalisen median käyttöä oppimisessa, netikettiä ja tekijänoikeuksia. Katso OBi! Oma puhelin voi olla hyvä oppimisväline.

Arviointikeskustelut ohjaavat oppimista

Arviointikeskustelut ovat yksi osa monipuolista arviointia ja niissä yhdistyvät ohjattu itsearviointi ja vertaisarviointi. Ne rytmittävät, aikatauluttavat ja ohjaavat oppimista. Opettaja varaa arviointikeskusteluajat Wilmaan tavallisina koepäivinä. Arviointikeskustelut käydään pienissä ryhmissä. Siinä oppilas voi näyttää kaikki tekemänsä oppimistehtävät sekä näyttää ja kertoa juuri niitä taitoja ja tietoja, joita on oppinut. Oppilas voi keskittyä omiin vahvuuksiin, asioihin, joista on kiinnostunut ja jotka ehkä osaa parhaiten. Yhden opetusryhmän arviointikeskusteluihin varataan aikaa keskimäärin 2-3 oppituntia. Pienempiä – lyhytkestoisempia – arviointikeskusteluja käydään lähes oppitunneittain, spontaanisti ja osana oppimista.

Arviointikeskusteluissa mietitään yhdessä arvosana oppilaan oppimiselle. Samalla suunnataan katse tulevaan, eli päivitetään tavoitteita ja suunnitellaan niiden saavuttamisen keinoja. Jos oppilas kokee, että ei ole saavuttanut tavoitteitaan, hänellä on uusi mahdollisuus näyttää taitojaan ja tietojaan joko uudessa arviointikeskustelussa tai jollain muulla tapaa.

Arviointikeskustelussa oppilaat voivat myös arvioida opettajan työtä ja esittää toiveita.

IMG_5558.jpgArviointikeskustelut ovat korvanneet perinteiset kokeet. Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen, arviointikeskustelut ja kokeettomuus sitouttaa ja vastuuttaa oppilaat työskentelemään ja oppimaan joka oppitunti. Opettaja voi hyödyntää kokeiden korjauksesta vapautunutta aikaa oppimisen suunnitteluun ja ideoimiseen.

ryhmc3a4koe.jpgToisenlaiset kokeet ovat hyvä tilaisuus oppia tai arvioida omaa osaamistaan. Toisenlaisissa kokeissa oppilas esimerkiksi vastaa kokeen kysymyksiin, tarkistaa ja korjaa ne itse. Virheet jätetään näkyviin. Tai oppilaat vastaavat kokeen kysymyksiin ryhmissä keskustellen. Ryhmäkokeessa vastaukset voidaan kirjoittaa kokeeseen tai niihin vastataan vain suullisesti. Toisenlaiset kokeet ovat myös oppimistilaisuuksia. Niissä opitaan itsearvioinnin lisäksi esimerkiksi sisältöjä, oppimaan oppimisen taitoja ja vuorovaikutustaitoja. Katso OBi! Kiva ja hauska koe on… ryhmäkoe! Koetiketti eli kokeet meidän tapaan ja Im Memoriam – perinteiset ulkoapänttäämiskokeet.

Kokemukset ja palautteet ohjaavat opettajan työtä

Oppilaat arvioivat opettajan työtä, oppimistehtäviä ja oppimisen menetelmiä. Oppilaat voivat antaa palautetta esimerkiksi joka oppitunti, arviointikeskusteluissa tai keskitetysti 1-2 kertaa kurssin aikana. Kokemusten ja palautteiden avulla oppimista muotoillaan taas hieman uudella tavalla.

 

 

 

 

Nyt seurataan ajankohtaisia uutisia

Maantiedon uuden opetussuunnitelman yksi sisältöalueista on ajankohtainen muuttuva maailma:

Ajankohtainen muuttuva maailma (S2): Seurataan ajankohtaisia uutisia maailman eri alueilta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetään maantiedon muiden sisältöjen opiskeluun. Tutustutaan työelämässä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla tarvittavaan maantieteelliseen osaamiseen. (Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014)

Tavoitteena on, että oppilas osaa

  • tuoda esille maantieteellisiin ilmiöihin liittyvää ajankohtaista uutisointia ja osaa selittää tapahtumien taustoja
  • havainnoida lähiympäristön muutoksia
  • antaa esimerkkejä maailmassa ja Suomessa tapahtuvista ympäristön muutoksista
  • nimetä keskeisiä ympäristön muutoksia aiheuttavia tekijöitä.

Tässä on OBin uusimmat päivitykset siitä, miten koulumme oppilaat tutustuvat ajankohtaisiin maantieteellisiin ilmiöihin jo nyt:

Maantieteellisiin ilmiöihin liittyvät ajankohtaiset uutiset

(Löydät päivityksen myös täältä.)

Ohjeet:

1. Seuraa maantieteellisiin ilmiöihin liittyviä ajankohtaisia uutisia.

  • Kerää uutisia internetistä esim. maailmankarttaan Thinglinkissä.
  • Voit kerätä uutisia myös Padletiin, Evernoteen, Flipboardiin, Scoop.it!:iin O365:n tiedostoihin, vihkoon tms.
  • Voit kerätä uutisia myös katsomalla niitä TV:stä ja lukemalla lehtiä.
  • Kerää uutisia eri maanosista, alueista, valtioista, kaupungeista – myös lähiympäristöstäsi.
  • Kerää uutisia vain luotettavista lähteistä.
  • Kirjoita muistiin uutisen
    • otsikko
      • esim. Europol: 10 000 pakolaislasta on hävinnyt Eurooppaan tulon jälkeen
    • lähde
      • esim. hs.fi
    • julkaisupäivämäärä
      • esim. 1.2.2016
    • aihe/ilmiö
      • esim. pakolaisuus, turvapaikanhakijat
    • maanosa/alue/valtio/kaupunki
      • esim. Eurooppa, Aasia

2. Valitse yksi uutinen. Valitse siitä kolme faktaa, ja tarkista pitävätkö ne paikkansa.

3. Valitse yksi uutinen ja vertaile mitä sen aiheista on kerrottu eri lähteissä. Löydätkö ristiriitaisuuksia sisällöistä?

4. Valitse yksi uutinen. Valmistaudu kertomaan siitä muille vastaamalla esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: mitä, missä, milloin, miksi, miten ja kuka.

Maailman paras uutinen

Kirjoita oma uutinen, jonka haluaisit kuulla tulevaisuudessa. Voit tehdä sen myös internetissä: Maailman parhaat uutiset .

Voit myös tehdä videon maailman parhaista uutisista.

Uutislähteitä

Yle.fi

Hs.fi

ts.fi

sss.fi

pernionseudunlehti.fi

 

 

OBi päivittyy uuteen opsiin

FullSizeRender

Maapallon karttakuva ja alueet on yksi maantiedon uuden opetussuunnitelman sisältöalue. Sen tavoitteet, keskeisimmät sisällöt sekä oppimista tukevia linkkivinkkejä löytyy nyt myös OBista.

Seuraavaksi päivitystyön kohteena ovat Elämän edellytykset, Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt sekä Ihmiset ja kulttuurit – sivut.