Adobe Postilla voi tehdä myös oppimateriaalia tunneille

Adobe Sparkin Post-sovelluksella voi helposti ja nopeasti tehdä näyttäviä julkaisuja tai kuvia, joissa on tekstiä ja erilaisia kuvioita. Adobe Sparkin Post toimii sekä tietokoneen selaimella että mobiililaitteiden sovelluksilla ja sen käyttö on ilmaista. Lisäksi itse tehdyt julkaisut on mahdollista jakaa muokkausoikeuksilla eteenpäin.  

Tänä syksynä olen ihastunut Adobe Postiin ja sen lukuisiin mahdollisuuksiin esimerkiksi oppimateriaalin valmistamisessa. Olen tehnyt Postin avulla mm. julisteita, pohjakuvia ThingLinkeihin (esim. elintoimintojen säätely) sekä tehtävämonisteita ja pelilautoja biologian ja maantiedon oppitunneille. Ne löytyvät tästä postauksesta ja Facebook-ryhmästä. 

Hermosto – sormijumppaa biologian oppitunnilla

Hermosto-sormijumpan esikuvana on ns. Sormitwister. Hermosto – sormijumppaa pelataan esimerkiksi kolmen oppilaan ryhmissä. Kaksi oppilasta sijoittavat sormensa kolmannen pelaajan eli kertojan vihjeiden mukaan pelilaudalla olevaan oikeaan käsitteeseen. Kertoja kertoo oppikirjan avulla vihjeitä eli keskeisten käsitteiden kuvauksia ja määrää liikkuvan ja sijoitettavan sormen.  Esimerkiksi “Laita peukalo aivojen osaan, jossa sijaitse hengitystä säätelevät keskukset.” Peliä voidaan pelata kaksintaistelun tapaan: häviäjä on se, joka ei löydä/tiedä oikeaa käsitettä tai joka ei pysty liikuttamaan sormiaan vihjeiden mukaan ;). Kaksintaistelu pelaajien välillä voidaan pelata ensin oikealla kädellä, sitten vasemmalla. Jokainen ryhmän jäsen on vuorollaan pelaaja ja kertoja.

Muokattava hermosto-sormijumppa löytyy Facebook-ryhmästä. Voit muuttaa tekstejä, värejä ja muotoja ja tehdä omaan aiheeseen sopivan sormijumpan. 

MapRace – peli opettaa hahmottamaan maailmaa

MapRace on peli, jota pelataan esimerkiksi 4-5 oppilaan ryhmissä perinteiseen lautapelitapaan. Noppana toimii WheelDeciden onnenpyörät, joita ovat mm. Maanosat, meret, järvet ja vuoristot, Maailman valtioita, Euroopan valtioita. Yksi pelaajista ottaa onnenpyörän puhelimeensa QR-koodin avulla. Onnenpyörä määrää kartalta näytettävän kohteen: esimerkiksi ”3 UKRAINA”. Pelaaja, joka nopeimmin ehtii näyttämään oikean kohteen saa edetä onnenpyörässä kohteen edessä olevan luvun (esimerkissä 3) verran eteenpäin. Jos pelaaja joutuu ympyrään, jossa on esimerkiksi luku –4, hän joutuu peruuttamaan neljä askelta. Jos pelaaja joutuu ympyrään, jossa on II (”pause”), hän joutuu pysymään paikoillaan yhden kierroksen ajan.

Onnenpyörät:

Maanosat, meret, järvet ja vuoristot

Maailman valtioita

Euroopan valtioita

IMG_1961

Harjoitusvaiheessa pelaajat voivat näyttää kohteita esimerkiksi oppikirjan takaa löytyvistä kartoista. Kun taidot ovat karttuneet, pelaajat voivat näyttää kohteita monistettavista tyhjistä karttapohjista. Pelaajat voivat luoda myös omia pelisääntöjä. Pääasia on, että pelaamalla oppii hahmottamaan maailmaa.

MapRaceen valmistaudutaan Karttahaaste1 – ThingLinkin avulla. Siihen on koottu pääasiassa Seterran maantietopelejä, joiden avulla maailmaa voi oppia hahmottamaan.

Helmenkalastajat – moniste ohjaa tutkimaan ja toimimaan ryhmissä

Tein Helmenkalastajat – monisteen 8. luokkien viimeiselle biologian oppitunnille. Värikäs moniste ikään kuin korosti tilanteen merkityksellisyyttä, sillä oppitunti toimi oppilaiden työskentelytaitojen viimeisenä ns. näyttötuntina. Tavoitteena oli siis näyttää parasta mahdollista taitoa tutkia ja työskennellä yhdessä, etsiä tietoa ja rakentaa pienimuotoisesti tietoa eli lisätä tietoa simpukoista kuviin. Oppitunnin päätteeksi hyvä työskentely palkittiin ”helmillä” eli toffeekuulilla ;).

Wheel Decide on onnenpyörä, joka aktivoi helposti

Muutama päivä sitten löysin Pinterestistä Wheel Decide– sovelluksen. Se on selaimessa toimiva onnenpyörä, jota voi hyödyntää esimerkiksi erilaisissa päätöksenteko tilanteissa ja peleissä. Pyöritellessäni sivuston onnenpyöriä, päätin kokeilla onnenpyörää heti seuraavana päivänä 8. luokan biologiassa. 8. luokan biologiassa olimme käsitelleet eläimiä jo useita oppitunteja. Onnenpyörän avulla oppilaat voisivat pienissä ryhmissä kerrata eläimiin liittyviä asioita.

Tein onnenpyörän totuus vai tehtävä – tyylisesti eli kirjoitin sen joka toiseen sektoriin totuus – kysymyksen ja joka toiseen toiminnallisen tehtävän. Toiminnalliset tehtävät olivat tehtäviä, joissa piti piirtää, näytellä tai esittää pantomiimeja.

Totuus vai tehtävä?

 

Totuus vai tehtävä?

Oppitunnilla kerroin pelin tavoitteet (kuten sisältöjen kertaaminen ja oppiminen, vuorovaikutustaidot) sekä jaoin Eläimet – onnenpyörän oppilaille QR-koodin avulla. Oppilaat liimasivat QR-koodin myös vihkoon, jolloin he voisivat kerrata asioita onnenpyörän avulla kotonakin.

Oppilaat pelasivat peliä kuuden hengen ryhmissä koulun eri tiloissa ja pyörittivät onnenpyörää omalla puhelimella. Piirtämistehtäviä varten heillä oli isot paperit ja tussit mukana. Jokainen pienryhmä jakautui kahteen joukkueeseen, jotka kilpailivat toisiaan vastaan ja antoivat pisteitä toistensa vastauksista ja suorituksista. Ei-vastausvuorossa olevilla joukkueen jäsenillä oli käytössä oppikirjat, joista he pystyivät tarkistamaan vastauksia ja tarvittaessa antamaan helpottavia vihjeitä. Osa ryhmistä keksi myös omia sääntöjä kuten sen, että vastaus- tai esitysvuoron sai ryöstää, jos vastajoukkue ei halunnut/osannut vastata tai esittää.

Oppilaat pelasivat peliä koko oppitunnin ajan eli lähes 75 minuuttia. Etsiessään vastauksia kysymyksiin ja vinkkejä tehtäviin heille selvästi tuli tutummaksi paitsi opiskeltavat sisällöt myös oppikirjan rakenne.

Oppilaiden mielipide onnenpyörästä oli hyvin yksimielinen: kaikki tykkäsivät. Pelaaminen ryhmissä oli “hauskaa, sai nauraa”. Sen lisäksi pelissä opittiin uutta ja huomattiin asioita, joita pitää vielä opiskella lisää.

Muutaman oppilaan mielestä oli aluksi hieman hämmentävää tai kiusallista näytellä esim. sammakoiden parittelua tai huuhkajan saalistusta (hyvin ymmärrettävää 😉) mutta “lopuksi nekin oli ihan hauskoja”.

Nämä kaksi vastausta tiivistävät ryhmän ajatukset:

“Peli oli todella hauska tapa opiskella. Opin paljon uutta ja tunti oli ihanan aktiivinen. Myös vuorovaikutustaidot kehittyivät.”

“Pidin onnenpyörästä, sillä se oli hauskaa ja pisti nauramaan. Sen avulla myös oppi muistamaan tärkeimpiä asioita. Haluaisin pelata sitä ehdottomasti uudelleen!”

Myös opettajalla ja Puhti- koulukoiralla oli hauskaa 🙂. Onnenpyörä on sovellus, jonka käyttö on helppoa ja jota voi soveltaa eri oppiaineissa hyvin monella tapaa. Jatketaan siis pyörittämistä!

Tässä on tekemäni onnenpyörät:

Totuus vai tehtävä – Eläimet

Hormonit hyrrää, osa 1  

Hormonit hyrrää, osa 2

Ne löytyvät myös ylävalikosta Materiaaleja oppimiseen ja opetukseen sekä Facebook-ryhmästä.

ThingLinkillä voi rakentaa oppimiskokonaisuuksia

ThingLink on sovellus, jossa kuvaan voi lisätä lisätietoa, kuten tekstiä, kuvia, videoita, ääntä tai linkkejä. Sitä voi hyödyntää eri oppiaineiden opetuksessa ja oppimisessa monella eri tapaa. Tässä jutussa kerron siitä, miten olen rakentanut biologian ja maantiedon oppimiskokonaisuuksia ThingLinkin avulla ja miten hyödynnän niitä oppitunneillani.

8. luokan biologiaan tein oheisen Eläimet –ThingLinkin. Pohjakuva on itse ottama kuva, johon lisäsin tekstit (ilmaisella) AdobeSpark Post – sovelluksella. ThingLinkin kuvaeditorissa lisäsin kuvaan oppimisen tavoitteet (ensimmäinen tähtikuvake), oppikirjojen kappaleet (punaiset kirjakuvakkeet), linkit tarvittaville nettisivuille (valkoiset kirjakuvakkeet), linkit videoihin (keltaiset nuolikuvakkeet), keskeisimmät tunti- ja kotitehtävät, pelit ja käsitekortit (vihreät rengaskuvakkeet) sekä oppimismerkin, jonka oppilas saa hyvästä työskentelystä / oppimisesta (toinen tähtikuvake).

Jaoin valmiin kuvan osoitteen oppilaille OBissa (https://openbiomi.com/elaimet-aihekokonaisuus/). Oppilas kopioi osoitteen omaan Biologia – kansioon One Drivessa (lisää linkki – kohdasta) ja nimesi linkin aiheen mukaan (Eläimet – ThingLink). Tämä tehtiin yhdessä opettajajohtoisesti ja samalla tilanne toimi Office 365:n, OneDriven ja tietokoneen käyttöharjoituksena. Jatkossa oppilas liittää samaan Biologia-kansioon (tai Maantieto-kansioon) kaikkien muidenkin oppimiskokonaisuuksien ThingLinkit. Tällä tavoin oppilas löytää helposti omista kansioistaan kaikki biologiassa ja maantiedossa tarvittavat oppimateriaalit, – tehtävät ja – ympäristöt.

Oppimiskokonaisuudet löytyvät myös oppilaan vihkoista. Tein oppilaille monisteen, jossa on kuva Eläimet-ThingLinkistä ja sen osoite QR-koodissa. Kuva muistuttaa keskeisimmistä asioista myös silloin, kun tietokoneet eivät ole käytettävissä. Lisäksi oppilas löytää helposti QR-koodin avulla opiskeltavat asiat myös omalla puhelimellaan.

Kuva Eläimet-ThingLinkistä

Oppimiskokonaisuuden alussa selkeytän oppilaille oppimisen keskeisimmät tavoitteet sekä kokonaisuuteen käytettävissä olevan ajan. Yhteisen johdannon ja motivoinnin jälkeen oppilaat jatkavat asioiden oppimista yksin tai yhdessä muiden kanssa omaa tahtia ja siinä järjestyksessä kuin haluavat. Oppilaiden oppimista kuitenkin rytmittävät mm. yhteiset opettajajohtoiset yhteenvedot, toiminnalliset tehtävät ja tutkimukset (kuten Minä tutkijana – tunnit). Oppilas saa oppimiskokonaisuudesta oppimismerkin vihkonsa taulukkoon, kun hän on työskennellyt / oppinut parhaansa mukaan ja yritteliäästi. Oppimismerkki ei edellytä vielä sisältöjen hyvää osaamista.

ThingLink on loistava väline opittavien sisältöjen ja taitojen kokoamiseen selkeään ja kivan näköiseen pakettiin. Hyvää on myös se, että kuvaa voi muokata jakamisen jälkeenkin. Muutokset päivittyvät alkuperäiseen ThingLink-kuvaan. Interaktiivisen kuvan avulla oppilaita voi innostaa ja ohjata yksilöllisempään ja yhä itseohjautuvampaan oppimiseen.

Olen tehnyt vastaavanlaisia oppilaita osallistavia kuvia myös 7. luokan maantietoon ja 9. luokan biologiaan. Löydät ne myös täältä . ThingLinkin sivuilla voit kopioida (kloonata) ne itsellesi ja editoida niitä omaan käyttöösi sopivaksi. Kuvat löytyvät myös sivuston Facebook-ryhmästä.

Minulla on käytössä 35 euroa vuodessa maksava Teacher Premium lisenssi, joka mahdollistaa mm. myös 360-kuvien käytön. Eläimet – ThingLinkin kaltaisia kuvia voi kuitenkin tehdä myös ilmaisella perusversiolla –  ja mikä parasta, myös oppilaat voivat tehdä niitä itse.

Palaan 360- kuviin ja oppilaiden omiin ThingLink-kuviin myöhemmin. ThingLink on yksi suosikkisovelluksistani tällä hetkellä. Kannattaa kokeilla!

Oppimismerkit

 

Aikaisemmat blogikirjoitukseni koskivat oppimismerkkejä ja niiden käyttöä mm. formatiivisessa arvioinnissa.

 

Nyt oppimismerkit löytyvät täältä , ylävalikosta Materiaaleja oppimiseen ja opetukseen sekä Facebook-ryhmästä. Toivottavasti niille löytyy lisää innostuneita käyttäjiä.

Jatkossa jaan Facebook-ryhmässä uusimmat postaukset sekä materiaaleja ja vinkkejä biologogian ja maantiedon oppimiseen ja opetukseen. Liity Facebook-ryhmään ja tavataan siellä :)!

Oppimismerkit tekevät oppimisesta näkyvää ja kannustavaa

Viime keväänä otin oppimismerkit käyttöön 7. ja 8. luokan biologiassa ja maantiedossa. Niiden idean takana on digitaaliset osaamismerkit.

  • Digitaalisia osaamismerkkejä käytetään osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineenä. Ne osoittavat visuaalisesti henkilön osaamista. Osaamismerkkejä voi tehdä ja myöntää esimerkiksi Open Badge Factoryssa. Osaamismerkin saaja voi kerätä merkkejä omaan sähköiseen merkkireppuun, kuten Mozilla Backpackiin ja linkittää ne osaksi omaa ansioluetteloa tai sosiaalisen median sivustoille kuten Facebookiin tai LinkedIniin.

Biologiassa ja maantiedossa oppilaan oppimista ohjataan samankaltaisilla merkeillä. Merkit tosin ovat paperisia ja ne liimataan vihkoon ns. tulostaulukkoon. Osaamismerkin nimi muuttui oppimismerkiksi, koska nimi kuvaa oppilaan oppimista, eikä välttämättä vielä asioiden osaamista. Oppimismerkit ovat biologian ja maantiedon yksi formatiivisen arvioinnin välineistä. Ne tekevät oppimisen näkyväksi oppilaalle, opettajalle ja huoltajille.

Oppimismerkkejä on monenlaisia

IMG_9814IMG_9815IMG_9817IMG_9818

Oppimismerkkejä on helppo tehdä esimerkiksi Canva-sovelluksella muuttuvien tarpeiden ja oppilaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Osa oppimismerkeistä (ne vakavamielisimmät) liittyy selvästi opetussuunnitelman sisältöihin ja taitoihin (esimerkiksi Eliökokoelma, Kasvin kasvatus, Evoluutio ja Ekosysteemit). Osa oppimismerkeistä on ns. kevytmielisempiä ja niiden tehtävänä on koukuttaa oppilaat toimimaan (oppimaan) ja saamaan kivoja ja hauskoja kokemuksia. Ehkä juuri tästä syystä kevytmielisimmät oppimismerkit ovat niitä halutuimpia. Viime keväänä kahdensadan oppilaan koulussamme oli lähes 150 Kakkagurua (Kakkaguru – merkin sai, kun tunnisti eläinten jättämiä jälkiä ja jätöksiä hyvin). Oppimismerkkien avulla voidaan palkita oppilaan aktiivisuutta myös vapaa-ajalla. Seikkailija – tai Retkeilijä – merkin voi saada esimerkiksi viikonlopun telttaretkestä kavereiden tai kotijoukkojen kanssa.

IMG_4127.JPG

Design 33

Oppilas voi siis saada oppimismerkin, kun on saavuttanut jotakin hyvää. Hyvästä yrittämisestä, hyvästä työskentelystä tai toiminnasta, hyvästä lopputuloksesta tai hyvästä osaamisesta. Hyvä oppiminen tarkoittaa eri asioita eri oppilaille. Merkin myöntämisen perusteet ovat siten usein hyvinkin yksilöllisiä ja eri oppilaat voivat saada saman oppimismerkin eri kriteereillä. Oleellista on, että oppilas itse tietää mistä hyvästä hän merkin saa. Oppimismerkkien myöntämiseen liittyy siten aina jonkinlainen kannustava palaute, joka tukee ja ohjaa oppilasta yksilöllisiin ja mahdollisimman hyviin suorituksiin.

Oppimismerkit ohjaavat ja kannustavat oppilasta oppimaan

Tavoitteena, että oppilas oppii arvioimaan mitä hän jo osaa ja mitä on vielä opittava tai mitä hän haluaa oppia ja mitä sen eteen voisi tehdä. Merkit korvaavat numeerisen arvioinnin tai niitä käytetään numeerisen arvioinnin rinnalla.

Oppilas kerää oppimismerkit omaan vihkoon ns. tulostaulukkoon. Paperiset merkit ovat nopea myöntää ja liimata talteen. Oppimismerkin viereen oppilas kirjoittaa mistä hyvästä merkki on saatu. Oppimismerkkien lisäksi oppilas kerää taulukkoon kaikki mahdolliset oppimisen tulokset. Tulokset voivat olla arvosanoja läksynkyselyistä, kokeista tai leimoja ja tarroja hyvästä työskentelystä, hyvin tehdystä tuntitehtävästä jne.

Taulukko kertoo oppilaalle oppimisen sujumisesta. Jos tulokset eivät näytä oppilaan mielestä hyvältä, hän voi halutessaan parantaa suorituksiaan. Oppilas voi uusia läksynkyselyn tai kokeen tai tehdä tehtävän paremmin jne. Taulukon avulla myös opettajan on helppo palauttaa mieleen oppilaan oppimisen, työskentelyn ja edistymisen vaiheita. Sen avulla on helppo käydä arviointikeskusteluja ja antaa oppimista ohjaavaa palautetta. Myös huoltajat saavat tietoa oppilaan oppimisen edistymisestä, kun taulukko näytetään kotona.

img_9485.jpg

Osa oppimismerkeistä on oppilailla valmiina monisteessa vihon välissä. Samassa monisteessa on oppiaineen keskeiset sisällöt ja oppimisen tavoitteet. Kun oppilas on ansainnut oppimismerkin, hän leikkaa ko. merkin monisteesta ja liimaa sen taulukkoon.

Oppimismerkkien avulla oppilas oppii itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Kun oppilaat saavat kokoelman työskentelyyn ja taitoihin liittyviä merkkejä, he voivat ryhmissä miettiä mikä merkki kuuluisi ja sopisi itselle ja mikä kaverille. Keskustelut merkkien ympärillä ovat synnyttäneet hyviä keskusteluja toisten vahvuuksista. Kuten ”sä olet tässä tosi hyvä, tää kuuluu sulle, koska sä autat aina muita.”

Oppimismerkkien idean auetessa oppilaille, he ovat myös alkaneet itse ehdottamaan asioita, joista voisi saada oppimismerkin. Jo jaossa olevat oppimismerkit saattavat kannustaa oppilasta hankkimaan sen ehkä pelkästään jo merkin kuvan ja värin perusteella. Vihko on kiva avata, kun näkee värikkäiden oppimismerkkien kokoelman.

Oppimismerkkien avulla on helppo luoda tilanteita, joissa voi antaa oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta nopeasti, selkeästi ja perustellen. Niiden avulla tavoitteet voidaan asettaa yhdessä oppilaan kanssa (yksilölliset tavoitteet) tai yhdessä ryhmän kanssa (yhteiset tavoitteet).

Badges are a nice and a fun way to get motivated and to do your best

In our school we have learning badges. They are these little patches that you get when you have achieved something. We have them in our biology lessons, but in our opinion they could be in every subject . Our biology and geography teacher Rita Keskitalo brought this idea into our school.
There are many badges for many reasons. For example there is one for a gardener, a investigator and a hiker. We can get them on our biology lessons and hopefully soon in geography too. We glue them into our notebooks and write why we think we deserved the sticker. The badges also help our teacher keep up with our work and progress.

Our schools students have really liked these badges because they motivate us to work harder and when we get one, it feels like a price from our hard work. It`s also fun when the badges start to build up, we see them every time we open our notebooks. Overall these little badges are a nice and a fun way to get motivated and to do your best.

Written By: Henna and Emmi

”Oppimismerkeistä tulee onnistunut olo.”

Oppimismerkit

  • synnyttävät onnistumisen kokemuksia
  • aiheuttavat hyvää mieltä
  • kannustavat ja innostavat yrittämään ja oppimaan.
  • auttavat saavuttamaan oppimisen tavoitteita
  • kehittävät itse ja vertaisarviointitaitoja
  • tukevat oppimista
  • opettavat itseohjautuvuutta
  • tuovat konkretiaa oppimistuloksiin
  • osoittaa virheistä oppimisen merkityksellisyyden
  • lisäävät opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta
  • ohjaavat oppilasta kehittämään työskentelyään tavoitteiden mukaisesti
  • auttavat oppilasta ymmärtämään tavoitteet
  • lisäävät oppilaan tietoisuutta esim. arvioinnin tavoitteista ja kriteereistä
  • on formatiivisen arvioinnin väline

 

Lisäys 24.10.2018

 

Teachers are working in summer too

Dia01

Last September Reykjavik’s school director asked me if I would keep a workshop to Icelandic teachers about individual learning in biology and science. Cause of this question was my presentation about individual and collaborative learning in biology and geography which was spread in social media in Iceland and woke up interest in teachers of Iceland. I said yes, I would.

And now it is time to keep my words. Whole summer (this is what teachers do in their summer holidays ;)) I have build up my workshop.

I’m excited and slightly terrified. This is the first time for me to keep the workshop in English. But I hope I survive. Luckily I have a Icelandic colleague, Þóra with me as a co-worker and a support. Together we will surely  be successful.

Here is the description and materials of workshop. If you got interested please feel free to contact me.

Workshop description

INDIVIDUAL LEARNING IN BIOLOGY/SCIENCE  

Date 

Thursday 10.8.2017 for primary school teachers (grades 5-7) and lower secondary teachers (grades 8-10)

Time 

6 hours, 9 am – 15 pm

Overview

The Individual Learning in Biology Workshop is designed for teachers who are interested in new pedagogies and ICT as a learning tool.

The workshop will focus on individual/personalized learning of biology/science. The workshop is designed to help teachers familiarise themselves with the new pedagogies such as individual/personalized learning of biology/science, as well as using ICT as a learning tool. It will provide teachers with tips on how to get started with more individualized teaching and learning. In the workshop, the participants have time to make their own lesson plans for learning periods or multidisciplinary learning modules with other teachers.

The workshop may change the way you think about teaching biology/science. If you are ready for that –  welcome!

Subject areas/topics 

  • biology, science
  • 21st century skills
  • new curriculum
  • new pedagogies
  • individual/personalized learning
  • diverse learning assessment methods
  • ICT as a tool of individual/personalized learning

Preparation

Before attending the workshops, the participants should know the main goals of the new curriculum in natural sciences (pages 167-180).  They should preview the Spark Page presentation: Biology and geography Individually, collaboratively and freely by Rita Keskitalo   https://spark.adobe.com/page/fMdNkTbvm1FyU/

Participants should be prepared to share their own practices and learning tools with the others. This will ensure that participants will get most out of the workshop. In the workshop, the participants will need their phones and tablets or laptops.

Homework  

After the workshop the participants will be given a homework assignment where they are supposed to design a learning period and try it in practice in their classroom. Participants should do experiments in their own classroom on how new pedagogies like individual learning work in practice. Participants will later meet up with Þóra and share their experience.

Trainers  

The trainers of these workshops are Rita Keskitalo and Þóra Skúladóttir. Rita is a teacher of biology and geography at a secondary school in Finland and Þóra is a teacher of biology, chemistry and physics in Háteigsskóli.

Materials of Workshop

Presentation

Unfinished. But it is here.

8 steps for learning

Ocean Activities

Goals and evaluation of workshop

Biologiassa ja maantiedossa voi oppia yksilöllisesti, yhteisöllisesti ja vapaasti

Kaksi vuotta sitten, keväällä 2014 aloitin yksilöllisen oppimisen kokeilut 7. ja 8. luokan maantiedossa. Tein oppilaille kolme valmista oppimispolkua: Opi perusasiat, Syvennä osaamistasi ja Vahvista osaamistasi. Toisin sanoen luokittelin oppikirjan tehtäviä kolmeen oppimispolkuun. Oppilaat arvioivat yksilöllisen oppimisen menetelmän pääosin hyväksi. Vuorovaikutus oppilaiden ja opettajan välillä lisääntyi. Opettaja oppi tuntemaan oppilaiden tiedot ja taidot paremmin.

Tehtäväpainotteiset oppimispolut alkoivat kuitenkin tuntua tylsiltä ja puuduttavilta. Tehtävien tekemisestä tuli liian itsetarkoituksellista ja oppimaan oppimisen taitoja rajoittavaa.

Lisäksi yksi suurimmista ongelmista oli oppimisen aikatauluttaminen. Oppilaiden etenemisvauhdit olivat hyvin erilaisia. Osa oppilaista jumittui, osan vauhti kiihtyi. Yhteisten opetuskeskustelujen sijoittaminen kaikille oppilaille sopivaan paikkaan oli mahdotonta. Kokeet, testit tai muut arviointitilaisuudet ruuhkautuivat.

Oppimista ja opetusta piti siis muotoilla lisää.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin biologian ja maantiedon oppiminen on vieläkin yksilöllisempää ja yhteisöllisempää. Vapaampaa. Nykyinen toimintatapa on muotoutunut kokemusten, oppilaiden palautteiden sekä henkilökohtaisen oppimisympäristön ja – verkoston (pääosassa uutissyötteet, blogit, Facebook, Twitter, Vimeo, Flipboard ja Scoop.it.) avulla.

Oppimisen muotoilu alkaa oppimiskokonaisuuksien suunnittelusta

Oppimiskokonaisuuksien suunnittelun perustana ovat opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt (päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle). Uuden opetussuunnitelman myötä oppimisen päätavoitteeksi nousee laaja-alainen osaaminen (biologian ja maantiedon ”keinoin”):

  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • Monilukutaito
  • Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
  • Työelämätaidot ja yrittäjyys
  • Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

 

Oppiminen alkaa oppimiskokonaisuuksien esittelystä ja tavoitteista

Oppimiskokonaisuudet näyttäytyvät oppilaille esimerkiksi ns. pallomonisteina. Ne sisältävät tavoitteita, sisältöjä ja niihin liittyviä oppimistehtäviä (yhteistoiminnallisia tehtäviä, tutkimuksia, retkiä jne.), oppimisen tapoja, tiedonlähteitä (videoita, animaatioita, verkkosivuja) ja usein myös yhteyksiä muihin oppiaineisiin.

Oppimiskokonaisuudet alkavat yleensä opettajajohtoisella johdannolla (5-10 min). Sen tavoitteena on tuoda tavoitteet näkyväksi oppilaille ja tietysti myös innostaa oppimaan. Varsinainen – ehkä se aidoin – innostus syntyy kuitenkin oppimisen aikana, kun oppilas saa vaikuttaa siihen miten oppii ja mitä oppii. Rakentava, myönteinen palaute toimii kannustajana ja innostajana. Esimerkiksi yksilölliset huomiot ja kehut, wilmakehut, yhteiset wilmaviestit kotijoukoille, tarrat, leimat ja yllätyspalkinnot toimivat hyvinä kannustajina.

Oppiminen voi tapahtua yksilöllisesti ja yhteisöllisesti – vapaasti

Oppimiskokonaisuudet ohjaavat oppilaan oppimista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Toisaalta oppilailla on vapaus valita, mitä oppimistehtäviä he tekevät, millä menetelmin ja millä laajuudella. Oppimistehtäviä voidaan myös muokata jokaiselle oppilaalle sopivammaksi – yhdessä ideoiden ja oppilaiden kiinnostuksen kohteiden mukaan. Oppilaat voivat valita myös kotitehtävien määrän. On kuitenkin suositeltavaa, että oppilas vähintään lukee oppikirjaa ja katsoo aiheeseen liittyviä videoita.

Omilla valinnoillaan oppilaat rakentavat siis itse omia oppimispolkujaan.

Oppimiskokonaisuuksissa yksi tiedonlähde – monien muiden joukossa – on oppikirja. Hyvä oppikirja sisältää sopivasti valmiiksi jäsenneltyä, ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa biologian tai maantiedon ilmiöistä. Oppikirja sopii erityisesti oppilaille, joille verkossa suunnistaminen ja verkon tietomassojen hallinta on vaikeaa – eli itse asiassa aika monelle. Oppikirja toimii myös hyvänä tiedon hakusanojen lähteenä. Sen avulla on helpompi löytää muille tiedonlähteille.

Oppimiskokonaisuuksien oppiminen tapahtuu yhä useammin yhdessä muiden kanssa. Mutta yksinkin saa oppia. Oppimiskokonaisuuksiin käytettävä aika on opettajan ohjaamaa, kontrolloimaa, mutta oppimiskokonaisuuden ”sisällä” oppilaat opettelevat aikatauluttamaan omaa oppimistaan.

IMG_0339.jpg

Oppilaat voivat työskennellä yksin tai yhdessä. Parhaimmillaan oppiminen on hyvin itseohjautuvaa. Ryhmissä syntyy hyviä keskusteluja ja pohdintoja. Opettaja toimii tilanteiden mukaan: ideoi, innostaa, kannustaa, haastaa, ohjaa, tukee, eriyttää – ja opettaa.

IMG_0392

Oppilailla on vapaus tehdä myös oppikirjan tehtäviä omaa tahtia eteenpäin. Tai jättää tekemättä. Tänä keväänä erityisesti 7. luokan oppilaiden keskuudessa on syntynyt ilmiö, jossa oppilaat tekevät urakalla tehtäviä. Osa oppilaista on tehnyt – ja tarkistanut – jo kaikki tehtävät.

IMG_0116Tavoitteena on ohjata oppilaita oppimaan myös oppimisen taitoja. Tässä kuvassa oppimisen menetelmiä on pisteytetty 3 – 10 pisteeseen. Se konkretisoi tapoja, joilla oppilas voi oppia. Oppilas voi valita niistä itselleen sopivimpia. Jokaisesta kerätystä 10 pisteestä oppilas saa nalleleiman. Tämän tavan nimeksi tuli nalletekniikka. Ei kovin tieteellistä mutta kuvaavaa ja toimivaa 🙂 . Pisteiden kerääminen innostaa oppimaan eri tavoilla ja tukee myös itsearvionnissa.

Yhteiset opetuskeskustelut tukevat oppimista

Oppimiskokonaisuuksia rytmittävät ja aikatauluttavat opettajajohtoiset ja kaikille yhteiset opetuskeskustelut (10-15 min). Lyhyiden opetuskeskustelujen tavoitteena on selkeyttää opittavia asiasisältöjä. Niissä keskitytään muutamaan keskeisimpään ilmiöön, syy- seuraussuhteiden ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Apuna on 2-3 kuvaa, animaatio tai lyhyt video. Tässä vaiheessa asiat ovat vähintäänkin jonkin verran tuttuja oppilaille, koska he ovat opiskelleet niitä ns. omin päin. Siksi yhteisissä opetuskeskusteluissa he pystyvät ottamaan paremmin osaa keskusteluun ja kyselemään. Tällä tavoin opettajajohtoisetkin tilanteet voivat parhaimmillaan olla keskusteluja – ei luentoja.

Näyttökuva 2016-03-29 kello 16.15.00Oppilaiden omat laitteet – käytännössä puhelimet – ovat oppimisen välineitä lähes joka oppitunnilla. Puhelimen avulla voidaan kartoittaa ennakkotietoja, kysyä mielipiteitä, rakentaa ja jakaa tietoa, ottaa kuvia, tehdä videoita, julisteita jne. Esimerkiksi 7. luokan oppilaat rakensivat Instagramiin yhteisen eliökokoelman @seiskojeneliot. Lisäksi kaikki oppilaat voivat jakaa sisältöä @biogeoilua – Instagramissa ja OBi Yläkoulun biologiaa ja maantietoa – Facebooksivuilla. Tavoitteena on oppia sosiaalisen median käyttöä oppimisessa, netikettiä ja tekijänoikeuksia. Katso OBi! Oma puhelin voi olla hyvä oppimisväline.

Arviointikeskustelut ohjaavat oppimista

Arviointikeskustelut ovat yksi osa monipuolista arviointia ja niissä yhdistyvät ohjattu itsearviointi ja vertaisarviointi. Ne rytmittävät, aikatauluttavat ja ohjaavat oppimista. Opettaja varaa arviointikeskusteluajat Wilmaan tavallisina koepäivinä. Arviointikeskustelut käydään pienissä ryhmissä. Siinä oppilas voi näyttää kaikki tekemänsä oppimistehtävät sekä näyttää ja kertoa juuri niitä taitoja ja tietoja, joita on oppinut. Oppilas voi keskittyä omiin vahvuuksiin, asioihin, joista on kiinnostunut ja jotka ehkä osaa parhaiten. Yhden opetusryhmän arviointikeskusteluihin varataan aikaa keskimäärin 2-3 oppituntia. Pienempiä – lyhytkestoisempia – arviointikeskusteluja käydään lähes oppitunneittain, spontaanisti ja osana oppimista.

Arviointikeskusteluissa mietitään yhdessä arvosana oppilaan oppimiselle. Samalla suunnataan katse tulevaan, eli päivitetään tavoitteita ja suunnitellaan niiden saavuttamisen keinoja. Jos oppilas kokee, että ei ole saavuttanut tavoitteitaan, hänellä on uusi mahdollisuus näyttää taitojaan ja tietojaan joko uudessa arviointikeskustelussa tai jollain muulla tapaa.

Arviointikeskustelussa oppilaat voivat myös arvioida opettajan työtä ja esittää toiveita.

IMG_5558.jpgArviointikeskustelut ovat korvanneet perinteiset kokeet. Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen, arviointikeskustelut ja kokeettomuus sitouttaa ja vastuuttaa oppilaat työskentelemään ja oppimaan joka oppitunti. Opettaja voi hyödyntää kokeiden korjauksesta vapautunutta aikaa oppimisen suunnitteluun ja ideoimiseen.

ryhmc3a4koe.jpgToisenlaiset kokeet ovat hyvä tilaisuus oppia tai arvioida omaa osaamistaan. Toisenlaisissa kokeissa oppilas esimerkiksi vastaa kokeen kysymyksiin, tarkistaa ja korjaa ne itse. Virheet jätetään näkyviin. Tai oppilaat vastaavat kokeen kysymyksiin ryhmissä keskustellen. Ryhmäkokeessa vastaukset voidaan kirjoittaa kokeeseen tai niihin vastataan vain suullisesti. Toisenlaiset kokeet ovat myös oppimistilaisuuksia. Niissä opitaan itsearvioinnin lisäksi esimerkiksi sisältöjä, oppimaan oppimisen taitoja ja vuorovaikutustaitoja. Katso OBi! Kiva ja hauska koe on… ryhmäkoe! Koetiketti eli kokeet meidän tapaan ja Im Memoriam – perinteiset ulkoapänttäämiskokeet.

Kokemukset ja palautteet ohjaavat opettajan työtä

Oppilaat arvioivat opettajan työtä, oppimistehtäviä ja oppimisen menetelmiä. Oppilaat voivat antaa palautetta esimerkiksi joka oppitunti, arviointikeskusteluissa tai keskitetysti 1-2 kertaa kurssin aikana. Kokemusten ja palautteiden avulla oppimista muotoillaan taas hieman uudella tavalla.