Minun tarinani

Yläkoulun biologia päättyi omiin tarinoihin hedelmöityksestä tulevaisuuteen. Tehtävänä oli sijoittaa aikajanaan tapahtumia hedelmöityksestä syntymään sekä tapahtumia lapsuudesta ja nuoruudesta. Aikajanat päätettiin muutamien vuosien päähän tulevaisuuteen: missä olen 5-10 vuoden kuluttua tai mitä on tapahtunut 5-10 vuoden kuluessa? 

Made with Padlet
Oppilaiden aikajanat olivat hyvin henkilökohtaisia, joten tässä esimerkkinä vain opettajan tekemä aikajanan alku malliksi.
Minun tarinani – aikajanoihin liittyi myös oppimiskokonaisuus, jossa tutustuttiin omiin luonteenvahvuuksiin ja opeteltiin niiden sanoittamista.

Toimintaohjeita yläkoulun oppilaille 

Lähteinä:

Tämän oppimiskokonaisuuden tavoitteena on tulla tietoiseksi vahvuuskielestä ja vahvuussanoista, jotka ohjaavat huomaamaan myönteisiä puolia itsessä ja toisissa ihmisissä. Tavoite on ennen kaikkea oppia tunnistamaan omaa osaamista ja mahdollisuuksia ja sitä kautta lisäämään omia voimavaroja opiskelussa ja vapaa-ajalla. Tavoitteena on oppia sanoittamaan onnistumisia ja löytämään kenties piilossa olevaa osaamista. Myönteisten ja toimivien puoliemme löytyminen ja sanallistaminen lisäävät uskoa itseen ja omiin mahdollisuuksiin. Ne ovat tie myönteiseen itsetuntemukseen ja hyvinvointiin. 

Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen Huomaa hyvä! – toimintakortit auttavat luonteenvahvuuksien selvittämisessä ja sanallistamisessa.

Tykkään tehdä hommia porukassa, vaikka olisi jotain konflikteja jonkun kanssa osaa käyttäytyä asiallisesti. Olen yleisesti ihminen, joka ottaa vastuuta asioista, josta ei edes tarvitsisi. 

Yritän vetää ihmisiä mukaan tekemään jos he ovat jättäytyneet, sillä on hauskempaa tehdä yhdessä porukassa kuin selvitellä miten samaa tehdä yksin. Saan yleisesti hommat tehtyä ja keskityn kokoajan kehittämään taitoja jotka jo valmiiksi osaan. Olen vain johtajatyyppiä ja se on usein roolini jos olen ryhmässä. Mielestäni on hyvä olla vähintään yksi sellainen, joka voi auttaa kaikessa ja pitää porukan kasassa varsinkin työelämässä. 

Anna, 9.luokka.

A. Selvitä vahvuutesi VIA-kyselyn avulla:  https://www.viacharacter.org/ .  

  1. Rekisteröidy palveluun.  
  1. Valitse kieleksi suomi (vasemmasta yläkulmasta).  
  1. Klikkaa ”Osallistu ilmaiseen kyselyyn”.   
  1. Valitse ”Haluan osallistua kyselyyn nuorille” ja kieleksi suomi (oikealla olevasta laatikosta).  
  1. Kilkkaa ”Tee testi”.  
  1. Valitse ”Tee nuorisokysely itselleni”. 

B. Tutki kyselyn tuloksia ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. 

  1. Mikä on sinun ykkösvahvuutesi? Oletko samaa mieltä kyselyn tuloksen kanssa? 
  1. Mitkä ovat ydinvahvuuksiasi (kyselyn tuloksen viisi ensimmäistä vahvuutta)? Oletko samaa mieltä kyselyn tuloksen kanssa? 
  1. Mitä ydinvahvuudet (kyselyn viisi ensimmäistä vahvuutta) tarkoittavat? Tutustu niiden kuvauksiin. Kun tiedät, mitä vahvuussanat tarkoittavat, opit kiinnittämään omiin ja toisten vahvuuksiin paremmin huomiota. 
  1. Tuovatko ydinvahvuutesi sinulle energiaa ja innostusta? Kerro esimerkkejä tilanteista, joissa olet ollut energinen ja innostunut. 
  1. Miten ydinvahvuudet näkyvät persoonassasi? Voit kysyä tätä myös ystäviltäsi tai perheen jäseniltä. 
  1. Miten voisit hyödyntää ydinvahvuuksiasi opiskelussa? Miten ydinvahvuudet näkyvät opiskelussasi? Kirjoita esimerkki jokaisesta ydinvahvuudesta. 
  1. Miten ydinvahvuudet näkyvät vapaa-ajallasi? 
  1. Miten voisit tuoda ydinvahvuuksiasi esille esimerkiksi työhakemuksessa tai työhaastattelussa? 
  1. Mitkä ovat kasvuvahvuuksiasi eli kehitettäviä vahvuuksiasi? Missä tilanteissa voisit vahvistaa näitä vahvuuksiasi? Miten voit kehittää näitä taitoja? 
  1. Mitä asioita teet silloin kun käytät omia vahvuuksiasi? 

C. Opettele sanallistamaan omia vahvuuksiasi positiivisen CV:n avulla. 

  • Voit rakentaa positiivisen CV:n muistikirjaasi tai tehdä siitä helposti linkillä jaettavan julkaisun esimerkiksi Adobe Spark Pagella, Swaylla tai muulla itsellesi sopivalla tavalla. 
  • Rakenna positiivista CV:ta alla olevien otsikoiden alle. 
  1. Tervetuloa lukemaan positiivista CV:täni! 

Kirjoita kuka olet, mistä pidät ja mitä ovat kiinnostuksen kohteesi. Toivota ihmiset tervetulleiksi sivuillesi. 

  1. Kuva itsestäni 

Lisää kuva, jossa näkyy persoonasi, vahvuutesi ja jossa tapahtuu jotain sinulle mieluisaa. 

  1. Minä parhaimmillani 

Muistele ja kirjoita pienet tarinat sinusta! Katso taaksepäin ja mieti, mikä asia on ollut sellainen, jota tehdessä olet ollut täysin: 
 
• Energinen 
• Aidoimmillasi 
• Uppoutunut tekemiseen 
 
Kirjoita itsestäsi rohkeasti! Kerro tilanteista, jotka ovat olleet sinulle tärkeitä. Ajattele jotain sellaista hetkeä tai tapahtumaa, jolloin olet onnistunut ja teit jotakin sellaista, josta olet iloinen ja ylpeä. Ajattele tilannetta, jossa käyttäydyit tavalla, joka herätti toisissa ihastusta ja sait kehuja. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, jossa olet ollut rohkea kohdatessasi uuden haasteen ja mennyt kohti uutta ja olit ystävällinen toisille ja osoitit myötätuntoa. Ehkä se on tilanne, jossa saavutit tärkeän tavoitteen koulussa, vapaa-ajalla tai harrastuksessa. Kirjoita tarinaan, mitä tapahtui (mitä teit) ja miltä sinusta tuntui tällä hetkellä, kun muistelet kokemaasi. Voit kirjoittaa myös, mitkä vahvuudet sinussa mahdollistivat tämän hetken ja onnistumisen. Löysitkö itsestäsi tilanteessa jotain uusia ja yllättäviä puolia? Paina samalla nämä tärkeät muistot sydämeesi ja arvosta itseäsi!  

3.1. Täynnä energiaa! 

Mitkä asiat energisoivat sinua? Mitä vahvuuksia käytät, kun teet asioita, jotka energisoivat sinua? Mitä tunteita tunnet, kun teet asioita, joista innostut? 

3.2. Minä aidoimmillani 

3.3. Täysin uppoutuneena 

  1. Minä olen 

Kirjoita millainen olet, mitä vahvuuksia sinulla on ja mistä olet saanut toisilta positiivista palautetta. Hyödynnä VIA-kyselyn tuloksia ja tee loppuun luettelo vahvuussanoista, jotka kuvaavat sinua. 

Kirjoita myös kiinnostuksesi kohteista ja asioista, joita teet mielelläsi vapaa-ajalla. 

  1. Asioita ja tavaroita, jotka ovat minulle tärkeitä 

Tee kuvakollaasi asioista ja/tai tavaroista, jotka ovat sinulle tärkeitä ja kuvaavat sinua ja kiinnostuksesi kohteita. 

  1. Vahvuuspalaute 

Pyydä esimerkiksi kavereilta, kotijoukoilta tai opettajiltasi vahvuuspalautetta. Voit käyttää apuna alla olevia kysymyksiä. Anna vastavuoroisesti myös itse vahvuuspalautetta palautteen antajalle. 

  • Mitä asioita arvostat minussa? 
  • Mitkä ovat parhaita ominaisuuksiani? 
  • Mitkä ovat vahvuuksiani? 
  • Milloin olet erityisesti huomannut vahvuuteni? 
  • Mitä olet oppinut minulta? 
Myös Voi hyvin lukiossa – kurssin opiskelijat tutustuivat luonteenvahvuuksiinsa ja tekivät positiivisen CV:n.
Luonteenvahvuuksiin tutustumisen jälkeen aloitettiin 9. luokan maantieto pohtimalla omia tavoitteita ja kirjoittamalla ne näkyviin Maantietoa – muistikirjaan. Tehtävänä oli kuvailla omia tavoitteita esimerkiksi alla olevien kysymysten avulla.
  • Missä opiskeluun ja työskentelyyn liittyvissä asioissa onnistuit biologiassa? Miten aiot hyödyntää niitä maantiedossa? 
  • Missä opiskeluun ja työskentelyyn liittyvissä asioissa aiot parantaa? 
  • Millä tasolla olet kiinnostunut maantiedon sisällöistä ja taidoista? 
  • Mitkä ovat omat oppimistavoitteesi maantiedossa? 
  • Mitä oppimisen ja työskentelyn taitoja haluaisit oppia maantiedossa? 
  • Miten voisit hyödyntää ydinvahvuuksiasi maantiedon opiskelussa ja työskentelyssä oppitunneilla? 
  • Miten voisit vahvistaa kehitysvahvuuksiasi maantiedon opiskelussa ja työskentelyssä oppitunneilla? 

Miten voisit hyödyntää ydinvahvuuksiasi maantiedon opiskelussa ja työskentelyssä oppitunneilla? 

Voin käyttää luovuuttani ja keksiä oman tavan toteuttaa tehtävän. Oppimisen iloa voi tuoda esille milloin vain, mutta luulen, että se tulee esille ihan hyvin. Utelijaisuus on aina hyödyllistä kun haluu oppii. Voin käyttää arviointikykyäni monissa asioissa. Ja sosiaalista älykkyyttä vaikka ryhmätöissä. 

Oppilas, 9. luokka

Nyt opiskelu jatkuu ryhmissä – toivottavasti luonteenvahvuuksia hyödyntäen ja vahvistaen.

Kohti yhteisöllistä oppimista!

Moni opettaja on kysynyt, miten käytän käänteistä arviointia ja oppimista biologian ja maantiedon tunneillani. Tässä postauksessa yritän kertoa keskeisimmät toimintatapani.

Nykyiseen toimintatapaani olen saanut ideoita erityisesti Marika Toivolalta ja hänen kirjastaan Käänteinen arviointi. Kuvissa olevat tekstit ovatkin suoria tai lähes suoria lainauksia ko. kirjasta. Pääosassa nykyisen oppimiskulttuurin rakentumisessa ovat olleet myös oppilaiden vuosien varrella antamat palautteet.

Alla oleva kuva tiivistää toimintatapani keskeisimmän idean:

Oppiminen alkaa tavoitteiden ja arvioinnin periaatteiden selkeyttämisestä ja konkretisoimisesta oppilaille. Sen jälkeen oppilas asettaa tavoitteet omalle oppimiselle. Tavoitteet ohjaavat oppilaan oppimista, joka tapahtuu yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Oppilaan oppimista edistetään myönteisellä ja ohjaavalla palautteella sekä itse- ja vertaisarvioinnin keinoilla. Oppiminen todennetaan monin eri tavoin, kuten erilaisissa oppimistehtävissä, arviointikeskusteluissa, kokeissa ja testeissä.

fullsizeoutput_33b6

Seuraavaksi yritän avata vielä konkreettisemmin, miten toimintatapani näkyy oppitunneilla. fullsizeoutput_33b7

fullsizeoutput_33b2

fullsizeoutput_33bd

Lukukauden ensimmäisillä oppitunneilla selkeytetään tavoitteita ja arvioinnin periaatteita

Lukukauden ensimmäisillä oppitunneilla selkeytän oppiaineiden tavoitteita ja arvioinnin periaatteita oppilaille. Yritän havainnollistaa, mitä tietoja ja taitoja pitäisi osata, jos oppilaan päättöarvosanatavoitteena olisi arvosana 8 (hyvän osaamisen kriteerit) ja millä konkreettisilla keinoilla se olisi mahdollista saavuttaa. Sen jälkeen kerron esimerkkejä siitä, minkälaisella osaamisella ja työskentelyllä oppilas voisi saavuttaa/tavoitella muita arvosanoja (arvosanoja 5,6,7,9 ja 10). Kerron myös erilaisista arviointimenetelmistä, kuten erilaisista kokeista, itse- ja vertaisarvioinnista, arviointikeskusteluista jne. Samalla pyydän oppilaita pohtimaan, mikä olisi hänen arvosanatavoitteensa biologialle tai maantiedolle.

Alla olevissa kuvissa on oppilaille suuntaa antavia vinkkejä ja esimerkkejä siitä, miten tietyt arvosanatavoitteet voisi saavuttaa.

 

Tämän jälkeen oppilaat kirjoittavat omat arvosanatavoitteensa Word-tiedostoon (ja tallentavat sen Officeen, omiin Biologia- tai Maantieto-kansioihinsa). Arvosanatavoitteen lisäksi oppilas kirjoittaa konkreettisia keinoja, joilla voisi saavuttaa tavoitteensa. Tavoitteiden kirjoittamiseen käytetään tarvittaessa koko oppitunti (tai enemmänkin). Silloin minulla on aikaa auttaa oppilaiden tavoitteiden pohtimista ja kirjaamista ja oppilailla on aikaa pohtia ja keskustella tavoitteistaan muiden oppilaiden kanssa.

Kun tavoitteet on kirjoitettu, oppilas jakaa tiedoston minulle. Tallennan tiedostot ja kirjoitan oppilaiden arvosanatavoitteet arviointipäiväkirjaani (näihin tavoitteisiin palataan erilaisissa arviointitilanteissa ja niitä voidaan tarvittaessa muuttaa, täydentää ja päivittää). Oppilaan asettamien tavoitteiden perusteella minun on nyt paljon helpompi ohjata eri tasoisten ei tavoilla motivoituneiden oppilaiden oppimista ja vastaavasti oppilaiden on helpompi sitoutua omaan oppimiseensa.

Alla on muutamia esimerkkejä oppilaiden kirjoittamista tavoitteista.

  • Tavoitteeni on 5. Minulla on kynä, kirja, vihko, kumi, teen läksyt, teen tehtäviä, osallistun ryhmätöihin, opettelen ytimessä kohdat.
  • Tavoitteenani on saada arvosana 5-6. Minulla on kirja ja vihko, kynä ja kumi mukana oppitunnilla. Yritän parhaani joillain oppitunneilla. Teen yhden tehtävän, mikä minua kiinnostaa mielestäni ihan hyvin. Jos en osaa vastata tehtävään, katson kirjasta.  Annan työrauhan muille. Luen kappaleet, otsikot, kuvat ja ytimessä-tekstin, mitä ollaan opiskeltu tunnilla.  
  • 7. Yritän keskittyä tunnilla. Olen valmis tekemään kotitöitä. Luen kappaleen lyhyesti tekstin kuvat ja otsikot. Yritän parhaani. Teen myös pelto töitä kotona. 
  • Tavoitteena on arvosana 7. Tulevaisuudessa aion keskittyä itse aiheeseen ja tärkeimpiin asioihin. Yritän parhaani ja teen myös kotona enemmän ja panostan muutenkin maantietoon. Minun pitää ottaa niin sanotusti itseäni niskasta kiinni ja panostaa mm kappaleiden lukemiseen hyvin ja että osaan tulkita kuvat, myös itse haluaisin oppia niin että osaan käyttää oppimani asiat elämässä. Yritän myös tehdä ainakin 2 tehtävää tunnilla ja kotona voisin kerrata tunnilla luetuista asioista. Tällä hetkellä yritän muutenkin panostaa muihinkin aineihin ja kotona oleviin asioihin koska haluan minimalisoida stressin ja muutenkin olisi helpompaa kun osaa asiat.
  • Tavoite arvosana 7-8. Pidän vihkoni ja kirjani sekä työvälineet mukana. Opettelen ja kuuntelen tunnilla, sillä en pidä kotona työskentelystä, jätän myöskin muut rauhaan tunnilla ja uskallan kysyä jotain, jos on jotain vaikeuksia. Pyrin myöskin tunnilla tekemään kaikki tehtävät, sillä haluan oppia. Minulla on välillä keskittymis vaikeuksia, kun on järkyttävä melu. Muuten opin tunnilla melkein kaiken eli aika vähän jää kotiin.  Osallistun perunan kasvatukseen ja aijon tehdä vielä eliökokoelman instagramiin. 
  • Tavoitteenani on 8 . Yritän aina parhaani, keskityn tunnilla ja luen lyhyesti teksti katson kuvat opettelen otsikot ja yritän etsiä tietoa eri paikoista esm, kirja, tietokone ja ynnä muut. Känykkä on repussa ja laukku on lattialla ja mielummin opiskelen ahkerasti tunnilla kun otan kotiin läksyä, koska olen yleinsä tosi väsynyt ja laiska koulun jälkeen. Minulla on aina kynä ja kirja ja vihko mukana. Kysyn ja vastailen parhaani mukaan. Ja teen 2-4 tehtävää hyvin kirjasta. Teen myös loppuun eliökokoelman. 
  • Tavoitteenani on arvosana 9. Vihko, kirja ja penaali on aina mukana. Teen kotitehtävät huolella. Tunnit on mielenkiintoisia ja teen käsketyt tehtävät. Tunnilla en käytä kännykkää enkä häiritse muita. Yleensä jos en näytä kiinnostuneelta minua vaan väsyttää. Esiintyminen luokan edessä ei ole haastavaa. Tunneilla opin asioita ja minulle käy mikä vaan opetustapa. Kappaleista osaan keskeisiä asioita ja joskus vähän enemmän. Unohduksia ei ole tullut eikä sopimattomia käytöksiä. 
  • Tavoite biologian arvosanaksi minulla on 9. Keskityn ja kuuntelen tunnilla hyvin. Teen töitä kotona. Kirjoitan muistiinpanoja ja ajatuskarttoja vihkoon. Teen mielestäni minua kehittäviä tehtäviä. Harjoittelen kappaleet hyvin. Teen läksyt ja eliökokoelmaa perusteellisesti. Keskustelen enemmän parin ja ryhmän kanssa. Osallistun myös perunankasvatukseen.
  • Tavoitteenani on saada arvosana 9-10. Olen tunnilla aktiivinen ja innostunut. Tavarat ovat aina mukana ja annan työrauhan. Teen kaikki annetut tehtävät hyvin, myös projektit ja esitykset. Opiskelen koko kappaleen. Kun teen maantiedon läksyjä innostun yleensä kirjoittamaan ylinmääräisiä muistiinpanoja, piirtämään aiheeseen liittyviä kuvia ja tekemään enenemmän tehtäviä kuin läksyssä oli. Usein unohdun selailemaan kirjaa eteenpäin ja opiskelemaan muita aiheita ihan vain mielenkiinnosta. Teen todella usein openbiomista quizletteja ihan vain ajankuluksi, koska mielestäni ne ovat todella hauskoja. Olen tehnyt myös omaksi ilokseni powerpoint esityksiä esimerkiksi mariaanien haudasta, koska aihe kiinnosti. Varmistan usein oppimiseni etsimällä quizletista kappaleen käsitteihin liittyvän visan ja pelailen sitä läpi. Harjoittelen: Voin muokata annettuja tehtäviä itselleni miellekkäimmiksi ja opettelen yhdessä oppimista.
  • Tavoittelen maantiedon arvosanaksi 10. Jotta saisin tavoittelemani arvosanan olen valmis tekemään töitä sen eteen. Teen annettavat tehtävät huolellisesti ja niin, että niistä näkyy minun osaaminen ja motivaatio. Opettelen kappaleet ja niiden käsitteet niin, että osaan selittää niitä muille ja teen muutamia tehtäviä, jotka koen hyödyllisiksi. Tunneilla työskentelen keskittyneesti ja yritän parhaani, kotona aion tehdä töitä/hommia jota tunnilta mahdollisesti jäi. Opin parhaiten tekemällä, joten ymmärtääkseni asian kokonaisuutena mietin miten havainnoin tai näen sen ympäristössä. Jatkan lähiympäristötyötä ja näytän osaamiseni monimuotoisesti. Hyödynnän jo opittuja asioita ja niiden avulla hahmotan kokonaisuuksia. Pyrin työskentelemään ja oppimaan muiden kanssa. Vihkoon jatkan tulevien tehtävien ja ajatuskarttojen tekoa. Varmistan, että sisällön osaamiseni on hyvää. 

Tavoitteiden kirjoittamisen lisäksi jokainen oppilas tekee omaan vihkoonsa ns. oppimisen taulukon. Siihen oppilas tulee keräämään erilaisia ns. näyttöjä omasta oppimisestaan, kuten Wilmamerkinnät (kehut, myöhästymiset, unohtamiset), leimat ja oppimismerkit hyvästä työskentelystä, osaamisesta yms., koearvosanat jne. Oppimisen taulukko ohjaa oppilaan itsearviointia ja avaa oppilaan oppimista myös kotijoukoille (sillä oppilaan pitää esitellä oppimisen taulukkoaan ajoittain myös kotijoukoille).

Lue lisää oppimismerkeistä ja oppimisen taulukosta tästä.

IMG_5755

Oppitunnit alkavat tavoitteista ja päättyvät itse- tai vertaisarviointiin

Lähes jokainen oppitunti alkaa tavoitteiden selkeyttämisestä ja päättyy itse-tai vertaisarviointiin. Oppitunnin alussa kerron ja/tai kirjoitan näkyviin oppitunnin 2-3 keskeisintä tavoitetta tai meneillään olevan oppimiskokonaisuuden keskeisimpiä tavoitteita.

Lopputunnista (esimerkiksi 5 minuuttia ennen tunnin päättymistä) näihin tavoitteisiin palataan ja oppilas arvioi yksin ja/tai yhdessä muiden kanssa, miten hän on saavuttanut oppitunnin tavoitteita, mitä hän on oppinut, mitkä asiat tuntuvat vaikeilta jne. Näihin oppitunnin lyhyisiin itse- ja vertaisarviointeihin käytän usein erityyppisiä ja itse tekemiäni ns. EXIT TICKET-lappuja. Oppilas voi myös täydentää vihkon oppimisen taulukkoon huomioita omasta oppimisestaan tai lisätä sinne opettajan antamaa palautetta tms.

 

fullsizeoutput_33ba

fullsizeoutput_33b8

fullsizeoutput_33b9

fullsizeoutput_33b5

Tavoitteina ovat yksilöllinen ja yhteisöllinen oppiminen

Tavoitteiden selkeyttämisen jälkeen alkaa varsinainen työskentely, oppiminen. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Oppimista tukevat oppilaille näkyväksi tehdyt oppimiskokonaisuudet (aihekokonaisuudet). Ne ovat esimerkiksi ThingLinkejä, joihin olen koonnut oppimiskokonaisuuden keskeisiä sisältöjä, tehtäväideoita, tutkimuksia, videoita jne. Minä kerron kokonaisuuksiin käytettävän ajan (esimerkiksi 6 oppituntia) mutta sen sisällä oppilaat voivat itse rytmittää ja suunnata oppimistaan.

Lisäksi oppilaiden oppimista rytmittävät (esimerkiksi aiheen tai oppilasryhmän mukaan) hyvinkin perinteiset ja opettajajohtoiset osuudet sekä yhdessä tehtävät retket ja tutkimukset.

Opettajajohtoisissa opetustuokioissa pyrin keskittymään esimerkiksi oppilaiden mielestä vaikeimpiin asioihin (tulevat usein esille, kun oppilaat oppivat ryhmissä oppimiskokonaisuutta), syys-seuraussuhteiden selkeyttämiseen ja kokonaisuuksien rakentamiseen sekä tietysti myös mielenkiinnon herättämiseen.

Lue lisää oppimiskokonaisuuksista tästä.

 

fullsizeoutput_33b3

fullsizeoutput_33bc

Yhteisöllinen oppiminen ja sen edistäminen on oma haasteeni ensi lukuvuonnakin. Tavoitteenani on rakentaa oppitunneille ilmapiiriä, jossa oppilaat rohkaistuvat hyödyntämään muita omassa oppimisessa ja vastaavasti tarjoamaan omaa osaamistaan muiden oppimisen tueksi.

Oppimiskokonaisuus päättyy jonkinlaiseen yhteiseen arviointitilaisuuteen kuten itse- ja vertaisarviointiin tai erilaisiin kokeisiin ja arviointikeskusteluihin. (Huomaa, että koe voi olla paljon muutakin kuin se perinteinen yksin tehtävä ja opettajan tarkistama koe.) Oleellista on, että jos oppilas ei ole saavuttamassa tavoitteitaan (tavoitearvosanaansa), hänellä on mahdollisuus  parantaa tuloksiaan.

fullsizeoutput_33b4fullsizeoutput_33bb

Lopuksi

Onpa melkoisen vaikeaa avata omaa toimintatapaa yksiselitteisesti ja selkeästi mutta kuitenkin lyhyesti – ja varsinkin näin kesäloman jälkeen :). Toivottavasti sait kuitenkin ideasta kiinni. Voit kommentoida tai ottaa yhteyttä vaikka sähköpostitse, jos haluat tietää lisää. Tai tule käymään oppitunneille!

Suosittelen myös lukemaan Marika Toivolan Käänteinen arviointi – kirjan.

Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille!